Asuinpaikan valintaan vaikuttavat merkittävästi työpaikka ja työnteon mahdollisuudet. Koronapandemian myötä etätyöstä on tullut entistä yleisempää, ja se on jalostunut joustavaksi monipaikkaiseksi työskentelyksi. Tämä kehitys vaatii työnantajilta pitkäjänteistä näkemystä ja halua tarjota työntekijöille joustavia työnteon mahdollisuuksia. Samalla se asettaa paineita kunnille ja kaupungeille tarjota sopivia tiloja, jotta asukkaat voivat työskennellä kotipaikkakunnalta käsin. Etätyöpisteiden tarjoaminen paikkakunnalla tulisi nähdä myös mahdollisuutena houkutella uusia asukkaita muuttamaan alueelle sekä etätyölomalaisia ja kesäasukkaita viipymään entistä pidempään.

Etätyö mahdollistaa maaseudulla asumisen

Merikarvialla asuvat Noora-Mari Syväluoma ja Noora Elonen ovat esimerkkejä siitä, kuinka etätyö mahdollistaa sujuvan maalla asumisen ja työn vastaanottamisen pidemmän matkan päästä. He molemmat työskentelevät Leader Pohjois-Satakunta ry:ssä, jonka toimisto sijaitsee Kankaanpäässä, mutta tekevät päivittäiset työnsä Merikarvian kunnanvirastolta käsin.

Työpaikkaa voi etsiä paljon monipuolisemmin, jos toimistolla ei tarvitse käydä päivittäin. ”Työskentelin itse viime vuoden Seinäjoen ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä, ja kävin paikan päällä kahtena päivänä viikossa. Muut päivät työskentelin Merikarvian etätyötiloista käsin etänä”, Syväluoma kertoo. Monipuoliset työnteon tavat mahdollistavat työn etsimisen laajemmalta alueelta. Merikarvialta käsin esimerkiksi Seinäjoki, Vaasa, Tampere ja Rauma voivat näyttäytyä houkuttelevilta alueilta etsiä työtä, jos paikan päällä ei tarvitse käydä päivittäin.

Etätyötiloilla joustavuutta ja yhteisöllisyyttä

Etätyötilojen merkitys korostuu monenlaisissa elämäntilanteissa. ”Lapseni aloitti tänä syksynä koulun, ja arkea helpottaa se, että pystyn työskentelemään omasta kunnasta käsin”, kertoo Noora Elonen.  Vaikka etätyö kotona saattaa alkuun tuntua houkuttelevalta, moni kaipaa erillistä työympäristöä, jossa voi keskittyä rauhassa ja josta löytyy nykyaikaiset toimistokalusteet. Kotona työskentely saattaa häiriintyä myös esimerkiksi isompien koululaisten saapuessa kotiin ennen työpäivän päättymistä.

Etätyötilat eivät ole pelkästään työskentelyä varten, vaan ne voivat myös vahvistaa paikkakunnan yhteisöllisyyttä ja tuoda osaajia yhteen. ”Kun eri alojen osaajat työskentelevät samoissa tiloissa, voi yhdessä syntyä uusia innovaatioita tai vaikka uusia yrityksiä”, toteaa Noora-Mari Syväluoma. Toimivien ja houkuttelevien etätyötilojen merkittävänä hyötynä voidaankin nähdä osaamispääoman kertyminen omaan kuntaan. Samalla hyödyt kohdistuvat myös käyttäjiin, kun etätyöntekijä tapaa työpäivän aikana muiden alojen asiantuntijoita, verkostoituu ja oppii muilta.

Etätyötilat Merikarvialla.

Monipuoliset tarpeet etätyötiloille

Etätyötiloille on kysyntää monista eri syistä. Ne palvelevat muun muassa freelanceria, projektityöntekijää, mökkiläistä, opiskelijaa ja yksinyrittäjiä. Mökillä voi viihtyä pidemmälle syksyyn, kun mökkipaikkakunnalla on mahdollista tehdä etätöitä hyvissä työskentelytiloissa. Etätyötilojen tarve voi lähteä myös kunnan paikallisista asukkaista, joiden työpaikka sijaitsee pidemmällä. Kohderyhmiä ja tarpeita löytyy useita, ja kuntien kannattaakin olla etujoukoissa etätyötilojen kehittämisessä, jotta potentiaaliset etätyöntekijät löytäisivät työpisteensä omasta kunnasta.

Merikarvian kunta on panostanut etätyötilojen kehittämiseen. Tällä hetkellä käytössä on kolme etätyöhuonetta, yksi neuvotteluhuone, ja tulevaisuudessa myös keittiötilaksi muutettava huone. Lisäksi tiloissa on yhteisöllistä oleilutilaa keskusteluun ja verkostoitumiseen. Etätyötiloja kehitetään edelleen Verkostosta vetovoimaa -hankkeen avulla, ja niihin tuodaan lisää viihtyisyyttä värien ja sisustuksen avulla. Lisäksi varausjärjestelmä ja tilojen markkinointi ovat kehityksen alla, jotta käyttäjät löytäisivät tilat helposti ja voisivat hyödyntää niitä sujuvasti. Lisätietoa etätyöpisteiden kehittämisestä Satakunnan TE-liven lähetystallenteesta 5.9.2024.

YHTEYSTIEDOT

Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke on Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoima yhdeksän kunnan yhteinen maaseudun elinvoimaisuuden kehittämishanke.  Hanke on Euroopan maaseuturahaston osarahoittama. Hankeaika 1.1.2024-30.6.2026.

Projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma
Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
noora-mari.syvaluoma@kankaanpaa.fi
040 190 9440

Hankekoordinaattori Noora Elonen
Leader Pohjois-Satakunta, Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhanke
noora.elonen@kankaanpaa.fi
040 577 1300