Satakunnan Leader -ryhmät tekevät vuosittain henkilöstön ja hallituksen yhteisen opintomatkan jonkin Leader -ryhmän vieraaksi. Tällä kertaa matkasimme Etelä-Pohjanmaalle tutustumaan Leader Aisaparin toimintaan, toteutettuihin hankkeisiin ja alueen erityispiirteisiin. Tässä blogissa muutamia pieniä nostoja opintomatkan annista.

Millainen ryhmä on Leader Aisapari?

Leader Aisaparin alue edustaa pohjoisinta kolkkaa Etelä-Pohjanmaan maakunnasta (kuten me Satakunnasta). Se muodostuu kuudesta kunnasta Alajärvi, Lapua, Kauhava, Lappajärvi, Vimpeli ja Evijärvi. Kuten myös meillä, väkiluku on laskeva ja väestö ikääntyy. Suomen uusin lisä Geopark -verkostoon löytyy Aisaparin alueelta eli Kraaterijärvi Geopark Lappajärvellä.

Vierailumme alkoi Aisaparin toimistolta, missä toiminnanjohtaja Mervi Niemi-Huhdanpää tiimeineen esitteli toimintansa pääpiirteet, alueen pääkohteet, strategian ja vaikuttavuuslukuja. Yhdessä keskustelen käytiin myös läpi toiminnan nykytilaa ja haasteita, avainkehityskohteita sekä painopisteitä. Etelä-Pohjanmaa on tunnettu pienyrittäjyydestä ja uudet tukimuodot ovat lisänneet hankkeiden lukumäärää myös heillä huimasti.

Aisaparin toimisto on mielenkiintoisella alueella eli entisen Kauhavan Lentosotakoulun rakennuksissa. Varuskunnan toiminnan siirryttyä Tikkakoskelle 2014 alueen osti kaveriporukka, jossa oli mukana useita pitkänlinjan pohjalaisyrittäjiä ja hallitusammattilaisia. Syntyi LKS Business Park, joka hallinnoi koko aluetta ja isoa kiinteistömassaa.

Entisen varuskunnan kulttuurihistoriallisesti arvokkain rakennus on linnanpihalla varustettu Linna-rakennus, joka valmistui 1928. Nykyään siinä toimii persoonallinen lentohotelli. Hotelliksi rakennus on valmistunut 2015 ja pitää sisällään mm. 200-paikkaisen auditorion, useampia pienempiä kokoustiloja, tunnelmallisen saunan ja saunakabinetin sekä kesäterassin. Vuodepaikkoja on 450 kappaletta. Vanhassa kanttiinissa toimii suosittu lounasravintola. Suviseurat ja mm. Jukolan viesti ovat hyödyntäneet aluetta. Viime aikojen maailmantilanne on aloittanut keskustelua, pitäisikö valtion uudelleen ottaa edelleen sotilastoimintaan soveltuva lentokenttä takaisin käyttöönsä.

Lentosotakoulun ajoista kertoo myös muonituskeskuksen pihamaalle pystytetyt Fouga-lentokoneet, joilla koulussa on lennetty opetuslentoja vuoteen 1986 saakka.

Hankehelmiä

Toiminnan ja hankkeiden esittelyä ei tehty pelkästään luentosalissa istumalla vaan suuntasimme myös neljään hankekohteeseen.

Häjy Distilling Company Oy

Kauhavan vanhimmassa rakennuksessa, entisessä meijerissä vuokratiloissa toimii Terhi ja Keijo Mäkelän luotsaama tislaamo. Pitkään tyhjillään seissyt jykevä rakennus sai näin olleen uutta elämää. Omasta harrastuksesta ja kiinnostuksesta virinnyt liiketoiminta on tällä hetkellä vielä osa-aikaista, mutta haaveissa on kehittää tuotevalikoimaa sekä avata baari ja myymälä. Viski on se mitä tulevaisuudessa halutaan valmistaa, mutta sen kysyttäminen vie vuosia. Nyt valmistuukin giniä ja vodkaa, kolmea eri tuotemerkkiä. Ensimmäisenä lanseerattiin Loitsu -gini, toisena tynnyrikypsytetty Luote -gini ja kolmantena Puro -vodka. Asiapari on tukenut yrityksen alkuinvestointeja.

Yritys on oiva esimerkki yhteistyön hyödyntämisestä. Käsityönä valmistettavat juomat tukevat Kauhavan brändiä käsityökaupunkina. Tulevaisuudessa onkin suunnitteilla järjestää tislaamon pihamaalla ”festivaalit” Kauhavan kädentaitoviikoilla. Tällöin saadaan uutta toimintaa vanhojen suosittujen tapahtumien kehittämiseksi.

Lankavalta ei käsityöharrastaja pety

Kauhava on käsityöharrastajan unelmakohde, aito käsityökaupunki, jonka lippulaivana on ensi vuonna jo 100 vuoden ajan toiminut Lankava. Lankavan myymälässä on monipuolinen neulelankavalikoima runsaasti erilaisia matonkuteita ja makrameetarvikkeita. Uusi liike on otettu käyttöön 2020. Yritys oli hyödyntänyt Aisaparin myöntämää kokeilutukea ja tehdyt sen avulla tutkimuksen vanhojen lakanoiden keräämisestä ja hyödyntämisestä matonkuteeksi. Yritys on myynyt valikoimissaan jo kuteeksi tuottamaansa kierrätyspuuvillaa 90-lähtien, vaikka nyt vasta kierrätys ja tekstiilituotannon kestävyys on keskustelun ytimessä. Lankava yhdessä muiden alueen käsityöliikkeiden ja -tuottajien kanssa on tehnyt paikkakunnasta suositun ryhmämatkailukohteen, jonka imuun mahtuu lukuisia kumppaneita.

Kylätoiminta kaipaa lisää tekijöitä

Otsikko voisi olla myös meiltä. Saman probleeman kanssa myös täälläkin pähkäillään. Varsinkin niillä toimijoilla, joilla on isot kiinteistöt ylläpidettävänä, toiminnan pienet tuotot löytävät kohteensa liiankin nopeasti. Voidaan miettiä, kuinka mielekästä on koko vuoden talkoilla talon hyväksi, jos mihinkään muuhun ei sitten enää ole rahkeita. Milloin pitää osata luopua, milloin vielä yrittää?

Hyvää mieltä talkoista kuitenkin edelleen saa ja toisen kanssa puuhailu tuo arkeen vaihtelua. Mäenpään kyläseuran talolla puuhanaiset kertoivat talon hankkeiden lisäksi toiminnastaan ja mm. suosituista sunnuntailounaista. Pitopöydän menua kuunnellessamme emme yhtään suosiota ihmetelleet. Hintaa (15€) meidän mielestä saisivat nostaa vaikka tietenkin edullisella hinnalla kyläläisten on mahdollista koko perheen voimin osallistuakin. Onneksi myös muut toimijat kuten kansalaisopisto ja metsästysseura ovat menossa mukana, joten tiloja kannattaa lämmittää ympärivuoden.

Mäenpään kylätalo on siitä erinomainen esimerkki, että se on pysynyt tilojen suhteen myös ajassa kiinni. Keittiö on asianmukainen ja moderni, saniteettitilat remontoitu ja salissa av-tekniikka kunnossa. Käyttäjä saa monipuolisen tilan avaimet käteen periaatteella, kun emänniltä voi tilata jopa muonituksen tapahtumaansa. Ei juuri tämän helpommaksi tilan käyttöä voisi tehdä.

Vierailimme myös Kleemola-Varpula-Varvas kyläyhdistyksen talolla, jossa lähes 90-vuotias puuhamies kertoili entisen kyläkoulun tarinaa kylätaloksi. Kansalaisopiston kudontapiirillä oli useammat kangaspuut pystytettynä alakerran ns. asunto-osaan. Muita tiloja lähinnä käytettiin harraste- ja kurssitiloina. Pihan yhteydessä oli myös kota, sauna ja kierrätyspiste. Kyläyhdistys on aikanaan tehnyt mittavat remontit taloon, mutta nyt keskittynyt pienempiin hankkeisiin. Yhteisötaidetta oli mm. tehty talolla kulttuurihankkeessa ja muutama teos oli siitä pysyvästi sijoitettu pihapiiriin. Muut ympäri kuntaa taidepoluksi. Tämä oli hyvä esimerkki myös meidän alueen kylätalotoimijoille. Pidetään tilat riittävän laadukkaina, mutta panostetaan sen sijaan toimintaan, jotta mielenkiinto olla mukana säilyy. Paikallisten Leader -ryhmien kautta rahoitetaan paljon eri teeman alla olevia hankkeita, joista mm. voi toimintaa talolleen edullisesti napata. Kannattaa seurata siis oman Leader -ryhmän tiedotusta tarjolla silmällä.

Blogin otsikko oli napattu Leader Aisaparilta saadusta avaimenperästä. Neuvoja ja vinkkejähän meiltä Leader -toimijoilta aina saa. Tärkeintä on napata niistä ne, mitkä itseä innostaa ja mistä on omalle toiminnalle hyötyä. Vapaa-aika on ihmisille yhä kalliimpaa, mutta kannattaa muistaa, että aina ei voi ennakolta tietää kuinka kivaa jokin asia voikaan olla. Rohkeasti vain kokeilemaan!

Matkaterveisin,
Leena