Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhankkeen loppuseminaari “Ihana kamala maaseutu” kokosi 28.4.2026 Merikarvialle yli 60 maaseudun kehittäjää, kuntien edustajaa ja asumiskokeiluihin osallistuneita. Päivän aikana tarkasteltiin maallemuuttoa monesta näkökulmasta – kokemuksista tutkimustietoon ja tulevaisuuden suuntaviivoihin. Seminaarin keskeinen viesti oli selkeä: maaseudun vetovoima ei synny sattumalta, vaan se rakennetaan yhteistyöllä, pitkäjänteisellä kehittämisellä ja konkreettisilla ratkaisuilla.

Tilaisuuden avaussanat lausui Juha Vanhapaasto, Leader Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja, joka on itse ollut mukana hankkeen hakuprosessissa kartoittamassa yhdessä kuntien kanssa kehittämistarpeita ja rakentamassa yhteistä tahtotilaa Älykäs kylä -teemaisen hankkeen hakemiselle. Nyt toteutetun hankkeen toimenpiteistä on valmistumassa Älykäs kylä -strategia, josta voi tutustua hankkeen toteuttamiin kehittämistoimiin, niiden toteutukseen ja oppeihin. Sieltä voi poimia parhaat maallemuuton edistämisentoimet omaan kuntaan, joten seuraa julkaisujamme.

Pelkkä markkinointi ei riitä

Kehittämispäällikkö Johanna Niilivuo Suomen Kylät ry:stä muistutti puheenvuorossaan, että kunnissa on panostettu erityisesti maallemuuton markkinointiin ja näkyvyyteen. Sen rinnalla tarvitaan kuitenkin enemmän konkreettisia toimia, jotka helpottavat muuttoa käytännössä.

Keskeiset kysymykset ovat edelleen samat: löytyykö sopiva koti, onko työtä ja toimivatko arjen palvelut.
Niilivuo nosti esiin myös muuttuvat asumisen tarpeet. Yksinasuvien määrän kasvu ja erilaisten elämäntilanteiden yleistyminen haastavat maaseudun tarjoamaan monipuolisempia asumisratkaisuja.

Hänen viestinsä tiivistyi ajatukseen, että maallemuutto ei ole kampanja – vaan prosessi, joka rakentuu yksilöllisesti, muuttaja kerrallaan.

Suomen Kylien kehittämispäällikkö Johanna Niilivuo korosti, että euron tontit eivät enää ole toimiva kampanja vaan asumiselle on tarjottava erilaisia vaihtoehtoja. Vuokra-asuminen ja yhden hengen taloudet ovat lisäätyneet viimeisimpinä vuosina. Kuva Leena Saloniemi.

Konkreettisia tuloksia ja oppeja

Verkostosta vetovoimaa -hankkeessa maaseudun vetovoimaa kehitettiin 2,5 vuoden ajan yhdeksän kunnan yhteistyönä. Työssä yhdistyivät viestintä, asumisen kehittäminen, kokeilut ja kuntien välinen yhteistyö.

Hankkeen tuloksia esittelivät projektipäällikkö Noora-Mari Syväluoma ja hankekoordinaattori Noora Elonen. He korostivat, että aktiivinen ja monikanavainen viestintä oli keskeisessä roolissa hankkeen vaikuttavuuden kannalta. Hankkeen aikana julkaistiin lähes 30 artikkelia ja noin 250 somepostausta, joiden lisäksi saavutettiin lähes 50 mediaosumaa ja yli 1500 someseuraajaa. Yhteistyötä vahvistettiin kuuden webinaarin ja kymmenien kuntien yhteisten tapaamisten kautta, mikä lisäsi maaseudun näkyvyyttä ja toi kehittämistyön lähelle ihmisiä.

Verkostosta vetovoimaa- yhteistyöhankkeen tuloksia esittelemässä Noora Elonen ja Noora-Mari Syväluoma. Kuva Jasmin Rikkonen.

Samalla tehtiin konkreettisia avauksia asumiseen ja arkeen: hankkeessa tuotiin näkyväksi 45 tyhjillään olevaa asuntoa, kehitettiin 10 etätyötilaa ja tuotettiin 31 asukastarinaa kuvaamaan maaseudun arkea aidosti ja samaistuttavasti. Lisäksi asumisen tapahtumapäivä kokosi yhteen 168 tapahtumapistettä ja 56 asuntoesittelyä. Asumiskokeilut olivat hankkeen keskiössä, ja niiden kautta 43 osallistujaa pääsi tutustumaan maaseudun arkeen 20 toteutetun kokeilun myötä.

Hankkeessa toteutettiin myös 12 kappaletta nuorille suunnattuja työharjoittelu- ja kesätyöpaikkavideoita, jotta nuoret tuntisivat oman kuntansa yrityskenttää paremmin ja hakeutuisivat töihin kotikuntaansa. Hankkeen vaikuttavuus syntyi kuntalaisten ja yritysten osallistamisesta ja siksi erilaisia yhteistyökumppaneita haluttiin seminaarissa myös muistaa. Hankkeen yritysyhteistyökumppanina palkittiin Alvarin leipomo Karviasta. Kuva Jasmin Rikkonen.

“Maallemuuttoa ei voi jättää sattuman varaan. Kuntien on rakennettava pohja valmiiksi: tarjottava selkeä tieto asumisesta, tuotava esiin aito arki asukastarinoiden kautta ja huolehdittava, että muuttaja löytää tarvitsemansa tiedon helposti. Samalla on tärkeää tehdä näkyväksi etätyön mahdollisuudet ja arjen sujuvuus. Näin syntyy valmius ottaa uudet asukkaat vastaan”, summaa Noora-Mari Syväluoma hankkeen tuloksia.

Asumiskokeiluissa koettu arki vahvisti muuttopäätöksiä

Hankkeen näkyvin toimenpide olivat asumiskokeilut, joissa kymmenet osallistujat pääsivät kokemaan maaseudun arkea käytännössä. Syväluoma ja Elonen tiivistivät asumiskokeilujen merkityksen osuvasti:
“Asumiskokeiluilla saavutettiin maalle muutosta haaveilevalle tunneside ja tietoisuus paikkakunnasta, mutta muuttopäätökseen vaikuttaa edelleen työn ja kodin löytyminen.”

Seminaarin paneelikeskustelussa kokemuksiaan jakoivat muun muassa Helsingistä Kihniöön asumiskokeiluun saapuneet Elina Brusila ja Lassi Uusitalo sekä Porista Siikaisiin ja Karviaan osallistuneet Marika Hiltunen ja Tanja-Annika Sillanpää.

Keskustelussa nousi esiin monia arjen havaintoja muun muassa helposti liikuttavista välimatkoista harrastusten monipuoliseen kirjoon ja ihmisten lämpimään kohtaamiseen, mutta ehkä mieleenpainuvin kommentti kuultiin Marika Hiltuselta, joka totesi räntäsateen ja pimeyden olleen maaseutuviikolla arjen luksusta.

Pohjois-Satakunnassa ja Luoteis-Pirkanmaalla viime syksynä olleista asumiskokeilijoista saatiin paneelikeskustelijoiksi Elina ja Lassi (tuoleilla oikealla) sekä Marika ja Tanja-Annika. Ikaalisten kylissä maaseudun kehittämishanketta vetävä Päivi Kalliokoski on luotsannut jo Ikaalisten kokeilujen lisäksi asumiskokeiluita Hämeen kylissä. Seminaaripäivää oli juontamassa Kaisa Löfgren. Kuva Noora Elonen.

Kokemukset osoittivat, että maaseudun arki voi yllättää positiivisesti. Luonnonläheisyys, rauha, yhteisöllisyys ja mutkaton ilmapiiri nousivat vahvoiksi vetovoimatekijöiksi. Samalla asumiskokeilut vahvistivat monelle ajatusta siitä, että maallemuutto on realistinen vaihtoehto – kunhan arjen perusasiat, kuten työ ja asuminen, loksahtavat kohdilleen.

Seminaarissa korostui vahvasti viestinnän rooli. Maaseutua ei kannata markkinoida kiiltokuvana, vaan aitona arkena. Potentiaaliset muuttajat haluavat tietää, millaista elämä kunnassa oikeasti on – ei vain mitä palveluja siellä on.

Asukastarinat, konkreettiset esimerkit ja arjen kuvaaminen nousivat keskeisiksi keinoiksi rakentaa uskottavaa mielikuvaa. Samalla muistutettiin, että tiedon tulee olla helposti löydettävää, saavutettavaa ja yhä useammin myös monikielistä.

Iltapäivän huipentumana nähtiin maaseudun harrastamisen kirjoa, kun Merikarvian Lukon cheerleading-tytöt esiintyivät Koivuniemen Herran messunavetassa seminaariyleisölle. Kuva Jasmin Rikkonen.

Rohkeutta olla oma itsensä

Seminaarin päätteeksi koomikko Jussi Lankoski nosti esiin kuntien viestinnän ristiriidan: moni kunta kertoo ensimmäisenä, kuinka nopeasti sieltä pääsee pois. Huumorin kautta esiin nousi tärkeä viesti – maaseutua ei tarvitse selitellä. Aidot vahvuudet, omaleimaisuus ja rohkea viestintä tekevät kunnasta kiinnostavan.

Loppuseminaari osoitti, että maaseudun kehittämisessä on otettu tärkeitä askeleita. Yhteistyö, kokeilut ja käytännönläheinen tekeminen ovat tuottaneet tuloksia, joille on hyvä rakentaa jatkoa. Keskeinen oivallus on, että maaseudun vetovoima syntyy kokemuksista ja kohtaamisista – ja niitä voidaan tietoisesti rakentaa.

Maaseudun tulevaisuus ei synny yksittäisistä kampanjoista, vaan arjen teoista, kohtaamisista ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä. Verkostosta vetovoimaa -hanke on osoittanut, että suunta on oikea – nyt tärkeintä on jatkaa siitä, mihin yhdessä päästiin.