Syyskuussa tulee 30 vuotta siitä, kun Leader-toiminta Suomessa alkoi. Pohjois-Satakunta oli yksi niistä 22 Leader-alueesta, jotka pääsivät ensimmäisessä vaiheessa rahoituksen piiriin. Olen saanut olla mukana lähes koko ajan, sillä tulin Leader-hallitukseen 1997 ja toiminnanjohtajaksi 2002. Paljon mahtuu hankkeita, kohtaamisia ja paperitöitä kuluneisiin vuosiin.

Hallitusta ja henkilöstöä 2018. Vasemmalta alarivistä lukien: hankeneuvoja Leena Saloniemi, Tuula Raukola (Kankaanpää), Seija Vuorela (Siikainen), Elisa Vahosalmi (Parkano), Maria Käkelä (pj, Ikaalinen), Kaija Kangas (Karvia). Takarivi vasemmalta lukien: Mikko Lahdentausta (Kihniö), Tero Lehtonen (Pomarkku), Esa Kivioja (Honkajoki), Jarkko Piilola (Parkano), Veli-Jukka Johansson (Kankaanpää), Aimo Ihanamäki (Jämijärvi), hankesihteeri Päivi Hietapakka, toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto ja kv-koordinaattori Krista Antila.

Innostus ja uuden opettelu leimasivat alkuvuosia

Alku oli hyvin innostunutta ja mielenkiintoista aikaa. Kaikki oli uutta ja outoa, opettelemista oli paljon.  Euroopan Unionihan ei nauttinut varauksetonta suosiota alueellamme, sillä enemmistö maaseudun väestä oli vähän aiemmin äänestänyt Unioniin liittymistä vastaan.  Leader-toiminta sai kuitenkin melko nopeasti yleisen hyväksynnän, koska se oli paikallisista tarpeista lähtevää ja päätöksentekijät olivat tuttuja paikallisia ihmisiä. Ja ennen kaikkea nyt oli kanava, jonka kautta paikallisten ideoiden toteuttamiseen oli saatavissa rahoitusta.

Toiminta alkoi Pohjois-Satakunta Säätiön alaisena ja käytännön työstä vastasi Leader-toimikunta. Vuonna 2000 toiminta siirtyi itsenäisen yhdistyksen alle, kun perustettiin Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry. Yhdistyksen hallitukseen on aina löytynyt osaavia ja kiinnostuneita eri alojen asiantuntijoita. Yhteishenki on ollut koko ajan hyvä ja asioista on keskusteltu hyvässä ilmapiirissä huumoriakaan unohtamatta.

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n hallitus syyskokous vuonna 2012 Pettu-Eerikissa Kankaanpään Venesjärvellä. Vasemmalta: Antti Ylinentalo (Siikainen, Erkki Knuuttila (Ikaalinen), Tanja Aarnikuru hankeneuvoja, Tapio Kemi (Jämijärvi,) Pasi Vanhahonko (Honkajoki), Hannu Latvajärvi (Kihniö), Mika Hatanpää (Kankaanpää), Raija Wessman Satakunnan ELY-keskus ja Juha Vehkalahti (Lavia).

Meillä on ollut hyvä onni myös työntekijöiden suhteen, henkilöstö on pätevää ja vaihtuvuus on ollut hyvin vähäistä. Pitkä kokemus näkyy osaamisessa, rohkeudessa toimia säännellyssä toimintaympäristössä, verkostojen laajuudessa ja siinä, että alueen toimijat tunnetaan.

Työkalut ja toimintatavat ovat kehittyneet

Alussa hallituksen jäsenet saivat kerran kuukaudessa paksun kirjekuoren, joka sisälsi kokousaineiston. Tietosuojasta ei paljon puhuttu. Alkuvuosien mapit täyttävät yhden arkistohuoneen ja tarjoavat hyvää aineistoa historiankirjoittajille. Vuosien saatossa on siirrytty paperipostin lähettämisestä ja paperilomakkeiden täytöstä sähköiseen asiointiin, puhelimen ja sähköpostin rinnalle ovat tulleet Teams-kokoukset ja webinaarit.  Viimeisimpänä mukaan on tullut tekoäly. Ei tuo siirtymä ihan kivuttomasti ole käynyt, olihan sähköisen hankejärjestelmän toiminta esimerkiksi alussa melko takkuista.  Tekniikka helpottaa ja nopeuttaa työtä paljon, kunhan emme unohda ihmisten kohtaamisen merkitystä kehittämistyössä.

Julkisen rahan käyttöön liittyy paljon sääntelyä

Leader-toiminta noudattaa EU:n seitsemän vuotisia rahoituskausia samassa aikataulussa kuin maatalous. Tästä johtuen toiminnan pelisäännöt ovat matkan varrella muuttuneet moneen kertaan, eikä aina välttämättä parempaan suuntaan. Välillä on tuntunut, että asioita on muutettu muuttamisen vuoksi ja hyvin toimiviakin käytäntöjä on korvattu uusilla. Byrokratia on koettu ylimitoitetuksi suhteessa rahoitettavien toimien kokoon ja moniportainen hallinto on tuonut järjestelmään hitautta ja kankeutta.

Kaikista ongelmista ja haasteista huolimatta Leader-toiminta on kehittynyt ja voimistunut ja se voi tällä hetkellä erittäin hyvin. Suomi tunnetaan kansainvälisestikin siitä, että Leaderia toteutetaan täällä sen alkuperäisten periaatteiden mukaisesti ja erittäin tuloksellisesti. Leader-ryhmistä on tullut aluekehittäjiä, jotka tekevät paljon muutakin kuin jakavat hankerahoitusta. Ministeriön teettämässä Leader-arvioinnissakin todetaan, että Leader-ryhmät ovat mahdollistajia, kehittämisalustoja ja paikallisen hiljaisen tiedon solmukohtia.

Kihniön matkailun talkoolaisia mukana syysmarkkinoilla 2006.

Tuloksellista toimintaa

Toiminnan tulokset näkyvät hyvin konkreettisesti. Kun ajelen alueemme teitä jonkun toimintaa vähemmän tuntevan kanssa, niin voin useasti kertoa, että tuokin kylätalo, retkeilyreitti, leikkikenttä tai frisbeegolfrata on aikanaan toteutettu Leader-rahoituksen avulla. Sama pätee moniin alueemme mikroyrityksiin. Suuri osa investoinneista ei olisi koskaan toteutunut ilman Leader-tukea.

Hallitus tutustuu vuosittain useisiin Leader -kohteisiin. Kesäkuun hallituksen kokousta on perinteisesti vietetty retkipäivän muodossa ja käyty useammankin hanketoimijan vieraana. Tässä ollaan Parkanossa 2011. Kuvassa vasemmalta: Kaija Kangas (Karvia), Juha Vehkalahti (Lavia), Tapio Kemi (Jämijärvi), Tapio Rautava (Kiikoinen), Päivi Hietapakka hankesihteeri, Anne Heikintalo (Merikarvia), Jukka Vesanto, Hannu Aaltonen (Pomarkku), Tomi Kuusimäki (Kankaanpää), tuntematon, Hannu Latvajärvi (Kihniö), Mika Hatanpää (Kankaanpää), Erkki Knuuttila (Ikaalinen), Juha Vanhapaasto toiminnanjohtaja ja Reino Nevaranta Satakunnan ELY-keskus.

Fyysisten investointien lisäksi Leader-työllä on vaikeammin mitattavia, laadullisia tuloksia. Esimerkiksi hankkeisiin liittyvä talkootyö on pitänyt yllä ja kehittänyt yhteisöllisyyttä monin tavoin. Kehittämishankkeilla on myös edistetty kulttuuria, nuorisotyötä, kansainvälisyyttä ja monenlaista harrastustoimintaa. Lähes 1500 toteutunutta hanketta siis näkyvät monin tavoin yhteisöjen ja yritysten toiminnassa ja koko alueen yleisilmeessä.

Kaikki lähtee ruohonjuuritasolta

Kaiken tämän mahdollistaa kuitenkin vain alueen yhteisöjen ja yritysten oma aktiivisuus ja toimeen tarttuminen. Leader-toimiston väki kyllä tiedottaa, kouluttaa ja auttaa kaikin tavoin, mutta ideoiden ja toiminnan on lähdettävä aidosta tarpeesta ja innostuksesta. Näitä toimijoita on koko ajan riittänyt ja aina löytyy myös uusia, ensimmäistä kertaa Leader-rahoitusta hyödyntäviä asiakkaita.

Kumppanuus ja yhteistyö avainasemassa

Kunnat ovat keskeisiä kumppaneita maaseudun kehittämistyössä. Lisäksi ne rahoittavat 20% Leaderin julkisesta tuesta. Leader-toiminnan yksi erittäin tärkeä periaate on alueellisen yhteistyön edistäminen. Toiminta-alueen yhdeksän kuntaa muodostavat luontaisen yhteistyöalueen ja monissa hankkeissa tehdäänkin kunta- ja maakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Geopark-alueen kehittämiseen kohdistuneet investointi- ja kehittämistoimet.

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin geologi Pasi Talvitie opastaa yhdistyksemme hankeretkeläisiä Geoparkin valmistelutyön tuloksiin syksyllä 2016.

Satakunnan ELY-keskuksen kanssa muodostui vuosien kuluessa hyvä, keskinäiseen luottamukseen perustuva yhteistyösuhde. Tavoitteena oli asiakkaiden kannalta sujuva ja nopea hankeprosessi tinkimättä kuitenkaan säädösten noudattamisesta. Asialliset hommat hoidettiin, mutta ylimääräinen säätäminen jätettiin pois. Rajoja kyllä välillä kokeiltiin, koska säädösten tulkinnoista ei aina heti löytynyt yhteistä käsitystä. Mutta silloinkin vain asiat riitelivät. Nyt alueellisena viranomaisena toimii Lounais-Suomen elinvoimakeskus, joka kattaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat.  Ottaa aikansa, ennen kuin erilaiset toimintakulttuurit saadaan sovitettua yhteen ja yhteinen sävel löytyy.

Suomen 53 Leader-ryhmää muodostavat verkoston, jossa on valtava määrä osaamista ja kehittämispotentiaalia. Valtakunnallinen yhteistyö onkin lisääntynyt koko ajan ja varsinkin korona-aikana käyttöön otetut sähköiset kokous- ja neuvottelutyökalut ovat lisänneet yhteydenpitoa kollegoiden ja viranomaisten kanssa merkittävästi. Lisäksi meillä on paljon yhteyksiä muun Euroopan Leader-alueille pitkään jatkuneen kv-toiminnan ansiosta.

Leader-toimintaa tarvitaan jatkossakin

Leader-toiminnan merkitystä voi miettiä myös sitä kautta, että miltä Pohjois-Satakunta ja Luoteis-Pirkanmaa näyttäisivät, jos tätä toimintatapaa ei olisi koskaan keksitty. Väestö on kyllä vähentynyt ja palvelut etääntyneet, mutta onko tuota kehitystä voitu edes hiukan hidastaa Leader-toiminnan avulla? Onko voitu luoda ihmisiin uskoa siihen, että maaseudulla on mahdollisuuksia ja että olosuhteisiin voidaan vaikuttaa omilla toimilla. Uskon, että vastaus molempiin on kyllä. Ja uskon myös siihen, että keskittäminen ja maaseudun alasajo on saavuttanut pisteen, jossa havahdutaan huomaamaan, että näin ei voi jatkua. Tästä voisi alkaa uusi valoisampi tulevaisuus ja toivottavasti Leader-toiminta edesauttaa tuon tulevaisuuden luomista myös jatkossa. Tällä hetkellä Leader-toiminnan rooli ja resurssit seuraavan rahoituskauden (2028 – 2032) osalta ovat vielä epäselviä, mutta sama koskee kaikkia muitakin nykyisiä toimijoita. Selvyyttä asiaan saataneen viimeistään vuoden kuluttua.

Monta kokemusta rikkaampana eläkepäiville

Itse aion siirtyä tämän rahoituskauden jälkeen seuraamaan asioita sivummalta, tekemään rengin töitä maatilalle ja lukemaan Maaseudun Tulevaisuutta keinutuolissa. Eläkepäiville voin siirtyä monta kokemusta rikkaampana. Olen saanut seurata läheltä upeita hanketarinoita ja tutustua hienoihin ihmisiin niin omalla alueella kuin koko Leader-verkostossa. Ja olen myös päässyt eri foorumeilla omalta pieneltä osaltani vaikuttamaan siihen, miten Leader-toimintaa on kehitetty omalla alueellamme ja koko maassa.

Toiminnanjohtaja,
Juha Vanhapaasto

Mihin tehtävään toiminnanjohtajaa ei voisi Leader -työssä päästä? Yksi ikimuistoinen hetki oli hakata halkoja marraskuun räntäsadeaamussa, jotta saatiin mainosmateriaalia Verkostosta vetovoimaa- hankkeen asuamiskokeilujen markkinointiin. Maaseudusta ei haluttu esitellä tuttua idyllistä kesäkuvaa vaan näyttää millaista se arki oikeasti täällä vuoden ympäri onkaan. Ihana kamala maaseutu -sloganinsa mukaisesti. Kuvaaja Artturi Kuja-Kanto.

p.s. Tämän artikkelin kuva on 10 vuoden takaa, Leader 20v juhlistamme Kankaanpää Salista.