Osallistujia oli tapahtumassa enemmän kuin koskaan aiemmin – jopa niin paljon, että osallistujille jaettu materiaali loppui kesken. Hyvä merkki, ajattelin 3. maaliskuuta Brysselissä, kun olin mukana järjestämässä tilaisuutta Democracy International e.V.:n puolesta.
Kyseessä oli Eurooppalaisten kansalaisaloitteiden päivä (ECI Day). Tapahtuma järjestettiin osana Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kansalaisyhteiskunnan viikkoa (EESC Civil Society Week).
Tilaisuuden keskiössä on Eurooppalainen kansalaisaloite (European Citizens’ Initiative, eli ECI). Se on maailman ensimmäinen ja edelleen ainoa ylikansallinen osallistuvan demokratian väline. Sen avulla EU-kansalaiset voivat ehdottaa uutta lainsäädäntöä Euroopan komissiolle keräämällä vähintään miljoona allekirjoitusta vähintään seitsemästä EU-maasta.
ECI Day kokoaa yhteen ECI kampanjoijia, tutkijoita, EU-instituutioiden edustajia ja kansalaisjärjestöjä keskustelemaan siitä, miten kansalaiset voivat vaikuttaa EU:n päätöksentekoon.
Miten Eurooppalainen kansalaisaloite toimii?
Kansalaisaloitteen käynnistämiseksi tarvitaan vähintään seitsemän EU-kansalaista seitsemästä eri jäsenmaasta. He rekisteröivät aloitteen Euroopan komissiossa aiheesta, jossa EU:lla on toimivaltaa säätää lainsäädäntöä.
Kun aloite hyväksytään rekisteröitäväksi, järjestäjillä on 12 kuukautta aikaa kerätä miljoona allekirjoitusta eri puolilta Eurooppaa.
Jos allekirjoitukset saadaan kasaan ja vahvistetaan virallisesti, aloitteen järjestäjät tapaavat Euroopan komission edustajat ja esittelevät aloitteensa Euroopan parlamentissa järjestettävässä julkisessa kuulemisessa. Tämän jälkeen komissio antaa virallisen vastauksen ja päättää, ryhtyykö se lainsäädäntötoimiin.
Vaikka komissio ei ole velvollinen tekemään lakiesitystä, kansalaisaloite velvoittaa EU-instituutiot ottamaan kantaa kansalaisten esittämään ehdotukseen.
Kansainvälinen kansalaisliike
Eurooppalainen kansalaisaloite on erityinen väline, koska se mahdollistaa kansalaisten vaikuttamisen kansainväliseen päätöksentekoon suoran demokratian keinoin.
Monet kansalaisliikkeet toimivat kansainvälisesti, mutta kansainvälisillä instituutioilla ei yleensä ole velvollisuutta ottaa niiden vaatimuksia huomioon. Tässä ECI eroaa muista kansalaisvaikuttamisen muodoista: se ei pelkästään tee kansalaisliikkeistä rajat ylittäviä vaan myös tuo niiden ehdotukset suoraan EU-instituutioiden käsittelyyn osana EU:n virallisia prosesseja.
Kansalaiset voivat siten yhdessä nostaa poliittisen kysymyksen EU-päätöksenteon asialistalle, ja EU-instituutioilla on velvollisuus antaa siihen virallinen vastaus.
Ajankohtaisia kansalaisaloitteita
Viime vuosina useat kansalaisaloitteet ovat onnistuneet keräämään yli miljoona allekirjoitusta eri puolilta Eurooppaa. Erityisen lujaa meni viime vuonna, jolloin peräti neljä eri kampanjaa ylitti miljoonan allekirjoituksen rajan. Suomalaiset ovat osallistuneet näihin kampanjoihin varsin aktiivisesti, mikä näkyy siinä, kuinka selvästi Suomessa on monissa tapauksissa ylitetty maakohtainen allekirjoituskynnys. Suomessa tämä kynnys on tällä hetkellä 9 870 allekirjoitusta.
Esimerkiksi My Voice, My Choice -aloite, joka pyrkii tukemaan turvallisen abortin saatavuutta EU:ssa, keräsi Suomessa peräti 66 565 allekirjoitusta. Tämä vastaa 674 prosenttia Suomen vaaditusta allekirjoitusmäärästä.
Myös digitaalisten pelien säilyttämiseen kuluttajien käytössä tähtäävä Stop Destroying Videogames -aloite sai Suomessa vahvaa tukea: 54 538 suomalaista allekirjoitti aloitteen, mikä tarkoittaa yli viisinkertaista määrää verrattuna vaadittuun kansalliseen rajaan.
Samoin Ban on Conversion Practices -aloite, joka pyrkii kieltämään käännytyshoidot EU:ssa, keräsi Suomessa 23 618 allekirjoitusta eli noin 239 prosenttia vaaditusta määrästä.
Sen sijaan Cohesion policy for the equality of the regions and sustainability of the regional cultures -aloite, joka koskee alueellisen tasa-arvon ja kulttuurien suojelua EU:ssa, sai Suomessa huomattavasti vähemmän kannatusta. Aloitteen allekirjoitti vain 812 suomalaista, mikä jäi selvästi alle vaaditun kansallisen kynnyksen. Tämä ei kuitenkaan estänyt kampanjaa menestymästä muualla Euroopassa: esimerkiksi Unkarissa ja Romaniassa aloite keräsi satojatuhansia allekirjoituksia yli vaaditun määrän.
Kansalaisaloitteiden aiheet vaihtelevat ihmisoikeuksista digitaaliseen kulttuuriin, ja kampanjoita syntyy poliittisen kentän eri laidoilta. Viime vuosina sosiaalinen media on ollut keskeinen väline kannatuksen keräämisessä ja kampanjoiden näkyvyyden rakentamisessa.
Sen merkitys saattaa tulevaisuudessa kasvaa entisestään, kun tekoäly nopeuttaa sisällöntuotantoa ja hakukoneet kehittyvät yhä enemmän tekoälypohjaisiksi vastausjärjestelmiksi.
14 vuotta osallistuvaa demokratiaa
Eurooppalainen kansalaisaloite otettiin käyttöön vuonna 2012. Tähän mennessä yli 100 aloitetta on käynnistetty ja yli 20 miljoonaa allekirjoitusta on kerätty eri puolilta Eurooppaa.
Allekirjoittaminen onnistuu nykyään myös verkossa, mikä tekee osallistumisesta entistä helpompaa.
Eurooppalainen kansalaisaloite on tällä hetkellä lähimpänä suoraa demokratiaa EU-tasolla. Se muistuttaa siitä, että myös Eurooppaan voi vaikuttaa ihan tavallisten kansalaisten yhteistyön kautta.
Kirjoittajasta
Veli-Valtteri Lehtonen työskentelee Democracy International e.V.:ssä ECI Foorumin parissa. Hän toimii myös puheenjohtajana Future Demo ry:ssä ja pääkoordinaattorina kansainvälisessä Student Network on Future Democracy -opiskelijaverkostossa.
