Ideoita ja innostusta aluekehittämiseen Leader -päiviltä Savonlinnasta

Kevään ajankohtaispäivät eli Leader -päivät vietettiin aurinkoisessa ja lämmön hellimässä Savonlinnassa 24.-25.5.2023. Meiltä henkilöstöpäiville osallistui Päivi ja Leena. Leader-päivien roolina on olla ajatusten vaihdon ja verkostoitumisen alusta. Tällä kertaa teemoina olivat erityisesti Leader-työn vaikuttavuus, viestintä ja Leader-ryhmien valintaprosessin itsearviointi.

Kohokohtana päivillä oli puolenpäivän mittainen opintoretki alueella toteutettuihin hankkeisiin, josta tässä blogikirjoituksessa nyt muutamia huomioita meille ideoiksi, mahdollisiksi käyntikohdevinkeiksi tai vaikka omaan toimintaan parastettavaksi. Oikein erinomaisia kohteita ja opastuksia saimme Etelä-Savon Leader -ryhmien (SavonLuotsin ja Veej’jakajan) järjestämänä nauttia. Maisemista puhumattakaan!

Saimaan rantamaisemaa

Päivi retkeili teemalla ”Veskansan kestävää elinkeinoelämää”

Retkellä kuultiin esimerkkejä Leader Veej’jakajan toiminta-alueen kestävistä elinkeinoista ja uusista innovaatioista sekä nautittiin samalla Etelä-Savon kauniista maisemista matkailuyrityksiinkin tutustuen. Retken suuntana on Puumalan eteläinen saaristo. Kokonaisuudessaan yli 20 km pitkä Puumalan saaristotie kiemurtelee 11 saaren läpi niin, että syväväylät kulkevat molemmin puolin saaristoa. Asukkaat eivät suotta kutsu itseään Veskansaksi.

Insinööritaitoja, tiedettä ja ympäristöarvoja bisneksen ytimessä

Nanopar Oy kehittää infrapunakuivainratkaisuja, joiden avulla liete kuivatetaan ja se voidaan jatkokäsitellä lannoittavaksi kierrätysravinteeksi. Vierailu sai pohtimaa, miksei näin valmistettaisi lannoitteita enemmänkin! Yrityksen patentoima Paskìer® prosessi on tällä hetkellä markkinoiden tehokkain, taloudellisin ja ekologisesti kestävin kuivausteknologia orgaanisille kunnallisille ja teollisuuslietteille. Prosessissa liete kuivataan yli 90% kuiva-ainepitoisuuteen, joka vastaa ravinnearvoltaan kaupallisia kemiallisia lannoitteita. Kuivaraetta voidaan käyttää pelloilla ja puutarhoissa sekä viherrakentamiseen ja maisemointiin. Menetelmä tuo myös kustannussäästöjä lietteen kuljetuskustannuksissa.

Erikoistuvia maatilamatkailukohteita

Hanhiniitty on kädentaitoja, luontoelämyksiä ja hyvän elämän edellytyksiä tarjoava monipuolinen perheyritys Niinisaaressa.Vuodesta 2005 yrittäjäpariskunta on remontoinut pientilaa, jonka päärakennus on vuonna 1920 rakennettu lähisaariston ensimmäinen kesähuvila. Vuosien aikana pihapiiriin on rakennettu sepän paja näyttelytiloineen ja rantaan on valmistunut pienirantasauna vierasmajoineen. Pajalla valmistetaan mm. puukkoja ja muita teräaseita paljon myös kansainvälisille markkinoille. Suomalaiset puukot tunnetaan maailmalla laadustaan ja ovat kysyttyjä hankintoja. Oman tuoteannon lisäksi valikoimassa on erilaisia taontakursseja.

Yritys toteuttaa myös Saimaa Canoeing -tuotemerkin alla vastuullisia melontamatkoja. Erityisesti huomion arvoista kohteessa oli tehty yhteistyö paikallisten maanomistajien kanssa. Heidän avullaan yritys oli voinut perustaa ja varustaa lukuisa melojien rantautumispaikkoja. Tämä mahdollistaa erilaisten reittien ja matkailupakettien runsaan tarjonnan. Yritys on myös Saimaa Geoparkin jäsen. Hanhiniitty oli erinomainen esimerkki erikoistuneesta pienestä matkailutoimijasta, joka kehittää systemaattisesti toimintaansa ja on mukana monessa eli alueen yrittäjyys- ja matkailuverkostossa.

Kaksi henkilöä esittelee matkailutilaansa

Nestorinranta tarjoaa monenlaisia elämyksiä maalla ja järvellä kaikkina neljänä vuodenaikana niin vanhoille kuin nuorillekin Lintusalossa. Kuten moni muukin matkailuyritys, Nestorinrantakin oli alkunsa saanut vähän kuin vahingossa. Nyt palveluina oli majoitusta, kahvila- ja ravintolatoimintaa erityisesti pyöräily- ja kalastusmatkailijoille. Saimaan ja Puumalan alueelle olikin rakennettu monia pyöräilyreittejä, joiden palvelut on jo nähtävissä hyvin alkuvuodesta kesälomamatkoja suunniteltaessa. Nimi paikalle on tullut tietenkin laulun ”Vanhojapoikia viiksekkäitä” Nestori Miikkulaisesta, jonka aidoista esikuvasta kohteessa oli saatavilla myös tietoa.

Nestorin elämäntarinan kertova taulu

Matkaohjelmasta poiketen bonuskohteena käytiin vielä tutustumassa retkeilykohde-esimerkkiin Norppapolkuun ja -laavuun. Ei ihan tavallinen laavurakennus, olisiko tämä sinun retkikohteeseesi sopiva malli?

Norppalaavun piirustukset

Leena retkeili teemalla ”Matkailu ja lähiruokaa sukupolvien ajan”

Nunnia ja konnia, Kolme iloista rosvoa ja Peppi Pitkätossu. Kaikkia näitä ja monia muita musikaaleja on esitetty Nuorisoteatterin historian aikana Rantasalmella vuodesta 1994 lähtien. Tutustuimme retkemme ensimmäisenä kohteena Musiikki- ja teatterisali Tornadoon, joka on Rantasalmen puhallinorkesteriyhdistyksen omistama, talkootyönä entiseen teollisuushalliin rakennettu toimitila. Pieni soittajakokoonpano oli meitä myös vastassa.

Nuorisopuhallinorkesteri
Rajupusu Leader (nykyinen SavonLuotsi Leader) on rahoittanut niin investointeja kuin kehittämistä jo vuosituhannelta lähtien yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. Toiminnan tukipilarina on taideaineisiin 4600 asukkaan Rantasalmella erikoistunut lukio sekä kansalaisopiston tuki ammattilaisten palkkaamiseen. Musiikkiteatteri ja orkesteritoiminta oli erinomainen esimerkki siitä, miten aikanaan yhden ihmisen innostus on saanut muita mukaansa. 200 soittajaa kunnassa on reservissä eri kokoonpanoihin ja joka kevät voidaan tuottaa ammattilaisten kanssa toteutettu musikaaliprojekti! Mikä on sinun paikkakuntasi vastaava yhteisötoiminnan helmi?

Pitkä historia matkailun kärkenä

Hotel & Spa Resort Järvisydän on keskiaikaisen talvitien varrella sijainneesta kestikievarista tähän päivään rakentunut huikea matkailukokonaisuus. Yritys on koko ajan kuulunut Heiskasten suvulle ja nykyinen toimitusjohtaja Markus Heiskanen onkin jo 11. sukupolvi yrityksen johdossa. Yritys työllistää n.80 henkilöä ja alueella toimii 30 muuta yhteistyöyrittäjää, joiden kanssa työllistämisluvut nousevat 150 henkeen. Viimeisen viiden vuoden aikana alueelle on investoitu yli 10 miljoonaa euroa. Myös Maaseuturahaston tukea on voitu osittain hyödyntää. Meille paikkaa esitteli talous- ja hallintojohtaja Riina Lappalainen.

Nainen seisoo norppa-aiheisen suihkulähteen edessä

Alueen kuvaaminen oli aivan mahdoton tehtävä. Niin monta erilaista kohdetta, rakennusta ja yksityiskohtaa oli joka puolella. Palveluita, aktiviteetteja ja majoitusvaihtoehtoja huimat määrät. Järvisydämen pääkohderyhmänä ovat pariskunnat sekä luonnosta elämyksiä etsivät matkailijat. Luonnonkiveä ja muita luonnonmateriaaleja hyödynnettiin joka paikassa, vanhoille esineille oli kehitelty uusia käyttötapoja. Saimaan Norppaa unohtamatta! Rantasalmen Järvisydän valittiin vuoden kotimaan matkakohteeksi 2020 sekä vuonna 2019 Etelä-Savon parhaaksi yritykseksi.

Kärrynpyörästä tehty penkki

Teetä nautinnolla

Nautimme iltapäiväteen skonssien kanssa TeaHouse of Wehmaisissa. Samalla paikan yrittäjä Anna Grotenfelt-Paunonen esitteli Juvalla, vanhan herraskartanon pihapiirissä olevan teehuoneensa, tai pikemminkin tällä hetkellä teebistron toimintaa sekä valotti meille yrityksen historiaa. Varsinkin korona-ajan tarinat olivat erinomaisia esimerkkejä siitä, miten nopeisiin muutoksiin yritykset pystyivät halutessaan kaiken entisen muuttuessa lähes yhdessä hetkessä. Tulossa on myös huimaavia tulevaisuuden suunnitelmia. Seuraa tätä yritystä niin kohta sinulla on lisää käyntikohdevaihtoehtoja Etelä-Saimaalla.

Miksi teehuone keskelle maaseutua toimivan lypsykarjatilan Wehmaan kartanon pihapiiriin 2010? Kahviloita on monia, kunnollista Englantilaista teehuonetta ei Suomessa ollut tuolloin missään. Oivallus on hyvä esimerkki siitä, miten oman erikoistumisensa löytämällä voi saada menestystä vaikket kasvukeskuksissa olekaan. Anna on kouluttautunut tee-sommelieriksi vuonna 2018 yhtenä ensimmäisistä Suomessa ja yritykselle on muodostunut vankka kävijäkunta. Kävijöillä on mahdollisuus ostoksiin tee- ja herkkumyymälässä ja yritys toimii myös tukkurina ja kouluttaa mm. teestä kiinnostuneita ravintoloita. Kaikki toiminta on suunniteltu ja toteutettu pieteetillä vanhaa arvostaen. Vastuullisuus, ympäristö- ja kestävyysasiat oli yrityksessä huomioitu siisteyden ohella myös aidosti ja esimerkillisesti.

Ihmisiä teellä

Yhteistyötä yrityksessä tehdään myös runsaasti. Yhtenä yhteistyöesimerkkinä mainittakoon, että paikka on mukana Saimaa Gastronomy  verkostossa, joka on neljän intohimoisen lähiruoan rakastajan yritysverkosto. Muuta verkoston jäsenet ovat Tertin Kartano Mikkelissä, Sahanlahti Resort Puumalassa ja Hotelli Punkaharju Punkaharjulla. Kaikissa kohteissa arvostetaan paikallisia puhtaita lähiraaka-aineita sekä pientuottajien tuotteita. Maittavat menut rakentuvat kausituotteiden ympärille ja pöytien antimet vaihtuvatkin vuodenaikojen mukaan. Yhteisissä teemaviikonlopuissa jokaisessa Saimaa Gastronomy -kohteessa on omanlaista teemaohjelmaa. Teemaviikonloput ovat voittaneet Suomen paras ruokamatkailutuote -palkinnon vuonna 2019. Tieto teemoista on saatavilla aina vähintään puoli vuotta etukäteen, joten matkailijoilla on hyvin aikaa suunnitella lomatekemisiään. Ajoissa oleminen tuo selkeästi kilpailuetua.

Myllärin perinnetaidot säilyvät paikallisena palveluna matkailutoiminnan avulla

Aitoa suomalaista myllyperinnettä näimme jo neljännessä polvessa vierailemalla lopuksi vielä Rapion Myllyllä. Yrityksessä on jo yli 200 vuoden ajan jauhettu suomalaista viljaa laadukkaiksi, hyvältä maistuviksi jauhoiksi. Myllypuodista löytyi myllyn omia viljatuotteita sekä lähialueen pientuottajien kiinnostavia tuotteita. Siisti ja luonnonkaunis miljöö sekä säännölliset aukioloajat tekivät kohteesta hyvän pienen kahvi- ja ostoshetken poikkeamispaikan matkailijalle. Myllytoiminnan ohella on aiemminkin panostettu matkailuun enemmänkin. Vanhat saharakennukset oli muutettu kesäteatteri- ja tapahtumakeskukseksi. Kesäteatterin kannattavuudesta aika oli jo ajanut ohi, mutta nyt korona jälkeen tapahtumia herätellään uudelleen henkiin. Myllyllä oli käynnissä sukupolvenvaihdos, joten uusista suunnitelmista kuullaan varmasti tulevaisuudessa lisää. Bussimatkalla poimimme myös liftarin kyytiin ja alueen tarinoita meille kertoili Farmi Suomi -ohjelmasta tuttu Terho Häkkinen.

Mylly ja kosken kuohuja