Monien viivästysten jälkeen Pirkanmaan Marttojen Kaskinauris -hanke pääsi aloittamaan vuoden 2019 keväällä. Hanke myös muuttui moneen kertaan ja toteutusaikakin piteni, kun korona alkoi ja sekoitti kaikki suunnitelmat. Mielikuvitusta käyttämällä hanke pääsee maaliin nyt keväällä toukokuun loppuun mennessä.
Hankkeen toteuttamispaikkakunnat ovat olleet Ylöjärvi, Ikaalinen ja Parkano. Kumppanina toteutuksessa on ollut Ikaalisten 4H. Pääkohderyhmänä ovat olleet lapset ja nuoret ja aiheina ovat olleet marjat, sienet ja villiyrtit. Mukana ovat olleet koronan niin salliessa myös alueen marttayhdistykset talkoissa koulutapahtumissa ja yleisötapahtumissa sekä kursseilla. Yleisötapahtumina on järjestetty mm. sieninäyttelyitä. Hankkeessa piti myös järjestää retkiä, mutta korona sotki ne suunnitelmat. Retkien sijasta tehtiin 4H yhdistysten kovasti toivomat painetut vihkoset marjoista ja villiyrteistä. Näin hankkeesta jää moni hyväksi todettu resepti käyttöön myös tulevaisuudessa.
Ennen koronan alkamista ehdittiin pitämään useampikin koulutapahtuma. Kilvakkalassa tehtiin villiyrteistä maistiaisia. Opettajat kertoivat, että lapset innostuivat villiyrteistä niin, että puhuivat niistä päivittäin lukuvuoden loppuun asti. Yksi oppilas kävi lainaamassa koulun keittiöstä sokeria, koska hän halusi tehdä kotona kuusenkerkkäsiirappia – ja keittäjämme antoivat hänelle sokeripussin, koska uskoivat, että tämä oli koulutehtävä. Syksyllä tutustuttiin Karhella sieniin ja lapset pääsivät myös maistamaan kantarellilättyjä. Karhen martoista, jotka olivat paistamassa lättyjä, kertoivat, että osa lapsista ilmoitti heti aluksi, että eivät syö lättyjä, jos niissä on sieniä. Saatiin kuitenkin houkuteltua maistamaan pieni pala ja jo hetken päästä pyydettiin, saanko sittenkin kokonaisen lätyn. Hyvin tekivät sienilätyt kauppansa ja varmasti saatiin uusia lapsia, jotka oppivat pitämään sienistä.
Talven aikana ehdittiin myös pitämään välipalatapahtumia Karhen, Luhalahden ja Tevaniemen kouluilla. Valmistimme luokittain helppoja välipaloja marjoista ja villiyrtteinä käytimme kuivattua nokkosta. Kun saimme kaiken valmiiksi, niin tuloksia maisteltiin koko koulun oppilaiden kanssa yhdessä. Ikaalisten 4H järjesti samaan aikaan myös luontoon liittyvää ohjelmaa. Hienosti alkanut toiminta keskeytyi, kun korona alkoi, onneksi myös hankeaika venyi ja saimme pidettyä vielä yhden tapahtuman nyt tänä keväänä Vahannan koulun 5- ja 6 -luokkalaisille.
Suurin osa hankkeen aktivointitapahtumista ja kursseista pidettiin 4H -kerholaisille Ylöjärvellä, Ikaalisissa ja Parkanossa. Hankkeen alussa teimme lasten ja nuorten kanssa mm. puolukkapirtelöä. Jossain illassa lapset aloittivat hirveän metelin, kun kuulivat, että teemme pirtelön puolukoista. Saimme kuitenkin sovittua, että annetaan puolukalle mahdollisuus. Pääsääntöisesti aina todettiin, että puolukkakin voi olla todella hyvää. Yhden illan jälkeen yksi kerholaisista oli mukaan jaetun reseptin avulla soittanut ostoslistan äidilleen, jotta pirtelöä voidaan tehdä heti lisää kerhon jälkeen kotona.
Keväällä 2020 ja 2021 kun korona jylläsi, kerättiin villiyrttejä pakastimeen. Näin pystyttiin niitä hyödyntämään myös talvella, kun väliaikaisesti rajoitukset helpottivat. Välillä, kun rajoitukset olivat tiukimmillaan, olin koulujen kotitaloustunneilla mukana etänä. Raaka-aineet ja reseptit oli toimitettu koululle etukäteen oven raosta ja sitten ruudun kautta ohjasin. Ikaalisissa menimme pahimpana aikana lasten kanssa nuotiolle tekemään ruokaa, se kun oli sallittua. Siellä lapset ihmettelivät, että voiks nuotiolla paistaa muutakin kuin makkaraa?
Nuotiolla oltiin myös muuten, kahtena keväänä Parkanon 4H -yhdistyksen eräleiriläiset opettelivat paistamaan nokkoslättyjä nuotiolla. Yksi nuorista totesi, että nää on ihan niin kuin tavallisia lättyjä, mut vaan paljon parempia. Nokkoslätyt olivat yksi suurimmista suosikeista villiyrttiruuista, niitä olisi yleensä uponnut aivan pohjaton määrä. Myös monta muuta uutta hyvää löytyi. Marjoista tehdyt välipalat ja leivonnaiset olivat luonnollisesti kaikki tykättyjä, mutta myös villiyrteistä löytyi suosikkeja. Esimerkiksi nokkosnäkkäri ja vuohenputkirieskat tekivät hyvin kauppansa. Sienet olivat selvästi se vaikein osuus, mutta esimerkiksi kotitaloustunnilla rouskurieskat maistuivat sellaisillekin oppilaille, jotka aluksi ilmoittivat, että hehän eivät sieniä syö. Lasten ja nuorten kanssa on koulu- ja aktivointitapahtumissa keskusteltu luonnontuotteiden keräämisen ja käyttämisen lisäksi myös niiden terveellisyydestä ja ravintoarvoista. Terveellinen voikin maistua hyvältä, on moni kerholaisista todennut.
Pääsääntöisesti nokkonen oli ainakin jonkin verran tuttu monelle nuorelle. Välttämättä sitä ei oltu maistettu, mutta se kyllä tiedettiin syötäväksi kasviksi. Tosin montaa pienempää kerholaista arvelutti, että miten sitä voi syödä, kun sehän polttaa. Tähän oli avuksi se, että kuivattua nokkosta laitettiin kuppiin, josta sitä sai ensin tunnustella ja todeta, että eihän se mitään tee. Toinen eniten hankkeessa käytetyistä villiyrteistä oli vuohenputki, onhan sitä helposti saatavissa ja myös helppo tunnistaa. Moni aikuinenkaan ei sitä kuitenkaan ennalta tunnistanut, eikä ollut myöskään sitä maistanut. Parkanon aikuisten villiyrttiretken päätteeksi paistelimme pannulla vuohenputkea ja maitohorsmaa. Yksi kurssilaisista totesi, että hän ei ole tajunnut mikä aarre hänellä on kukkapenkissä. On vain yrittänyt sitä kitkeä pois huonolla menestyksellä. Totesimmekin, että vuohenputkea ei kannata kitkeä, vaan yksinkertaisesti syödä se pois.
Talkoisiin osallistuneet yhdistykset saivat oman kurssin, johon oli yhdistetty kaikkia hankkeen aihealueita. Illan lopuksi vielä nautiskeltiin nokkosista tehdyllä kasvonaamiolla ja villiyrteistä valmistetulla jalkakylvyllä. Hankkeen aikana ei ole tullut laskettua, mutta veikkauksena voisi sanoa, että kolmen vuoden aikana on syöty satoja kiloja marjoja, villiyrttejä ja sieniä. Aktivointitapahtumia, kursseja, koulutapahtumia ja yleisötapahtumia on pidetty yhteensä 181 kappaletta. Uusia makuja on maisteltu ja nämä elintarvikkeet ovat saaneet paljon uusia ystäviä. Monta muutosta piti koronan takia tehdä, mutta siitä huolimatta hanke saatiin hienosti maaliin.
Painettujen materiaalien avulla reseptit jäävät edelleenkin käyttöön, joten hankkeen päättyessä toiminta silti jatkuu. Hankkeiden muodossakaan toiminta ei pääty, vaan otetaan askel eteenpäin. Rahoitus on saatu Nyt tehdään hyvää -hankkeelle. Tässä hankkeessa keskitytään ilmastoystävälliseen ruokaan ja ruokahävikin estämiseen, myös esim. laatikkoviljely on mukana. Villiyrtit, marjat ja sienet ovat luonnollisena jatkumona mukana, ovathan ne hyvin ilmastoystävällistä ravintoa. Pitkän talven ja kylmän kevään jälkeen luonnossa taas vihertää. Villiyrttejä kasvaa aivan varmasti joka vuonna, toivottavasti saamme myös hyvän marja- ja sienivuoden. Hieno luontomme tarjoaa monenmoisia herkkuja, käytetään niitä siis hyväksi!
Kaskinauris -retkiä luontoon ja historiaan
Pirkanmaan Martat ry
Marja Vehnämaa