Kehittäminen ja innovointi ovat aina olemassa olevan rikkomista. Ei voi kehittää, ellei jokin samalla säry ja muutu. Hankkeissa kehittäminen osuu tähän kohtaan; hankkeen idea on syntynyt kehittämään jotain tiettyä toimintaa, ja siksi se samalla murtaa asiaan liittyviä toimintatapoja ja kokemuksia.
Tämä tulee näkyviin ja käytännöksi siinä, että hankkeen idea ja toimet voivat luoda ns. hankalia kysymyksiä, jotka itseasiassa ovat parhaita. Tarkastelemalla erityisesi hankaluuksia, joita kehittämiseen liittyvä toiminta voi tuottaa, voi tehdä isoja oivalluksia ja innovaatioita. Olemmeko ajatelleet tätä asiaa riittävästi ja miksi uudistuminen tuntuu hankalalta? Hankkeen ominaisuuksiin kuuluu myös se, että se linkittyy organisaation tai organisaatioiden toimintaan ns. ulkopuolelta eli usein linjaorganisaation ulkopuolelta. Siksi hankkeissa kysytäänkin jatkuvuutta hankkeen jälkeen, ja se on merkityksellinen osa kehittämistä – irrallinen kehittäminen ei kehitä kokonaisvaltaista toimintaa, joten syntyneet oivallukset ja opit tulisi kuulla organisaatioissa jatkuvan kehittymisen edistämiseksi.
Tässä kokonaisvaltaisessa kehittämisnäkökulmassa on hyväksyttävä, että nykymaailmassa kukaan yksilö ei tiedä mistään kuin murto-osan. Toisin sanoen aika mennyt eli kaikkitietävä yksilö ei koskaan enää palaa, ja siihen on sopeuduttava. Näin ollen on oleellista kerätä ja kuulla kaikki asiaan liittyvä tieto ennen merkittävien päätösten tekemistä, jotta ne linkittyvät tekemiseen oikealla tavalla ja ovat oikeansuuntaisia kokonaisvaltaisen kehittämisen näkökulmasta. Jos joskus tuntuu, että joku kysymys jää vastausta vaille itseltäsi, et ehkä tiedä tai ole ajatellut asiaa riittävästi? Joku muu varmasti tietää: kysy ja kuuntele!
Case – nuorten työllistämisen kehittäminen Tour4Youth- hankkeessa
Kokemukset satojen nuorten, kansainvälisten ja paikallisten, ohjaamisesta kohti työtä Tour4Youth-projektissa (Interreg) kiteytyivät siihen, että avain on inhimillinen ja läheinen tuki ja välittäjä nuorelle hänen osaamisen kehittämisensä lomassa. Se, miten nuori kohdataan, ymmärretään, vastaanotetaan, kannetaan, tuetaan ja tuupataan eteenpäin omalla kehittymisen polullaan. Erityisesti Suomeen tulleiden kansainvälisten nuorten kanssa tämä korostuu, sillä heillä ei ole maassa vielä verkostoja, eivätkä he edes ymmärrä kulttuurierojen takia, miten asiat toimivat eivätkä siten voi olla täysin aktiivisia toimijoita omissa asioissaan.
Projekteja arvioidaan pääosin numeeristen mittareiden ja tulosten kautta, mutta tällaisissa osaamisen kehittämisen projekteissa ja ehkäpä juuri nimenomaan nuorten kanssa kaikki inhimillinen on tärkeimmässä roolissa. Nuoren pitää saada rohkaistua, oppia & kokea olevansa merkityksellinen. Tätä tukea voivat tarjota ohjaajat eri organisaatioissa ja työpaikoilla. Töihin ei vain hypätä, niihin liu’utaan monimuotoisessa yhteistyössä.
Tour4Youth sai heti mukaan runsaasti organisaatioita, jotka olivat kiinnostuneita vastaanottamaan ja tukemaan nuoria kohti työllistymistä ja työelämää. Europe Direct Satakunta oli yksi näistä arvokkaista organisaatioista. Kauttaaltaan harjoitteluihin lähteneet nuoret saivat organisaatioissa lämpimän ja tukevan vastaanoton; palaute harjoitteluista on ollut oikein hyvää sekä nuorilta että organisaatioilta. Kiitos Tour4Youthissa mukana olleille yrityksille – olette olleet arvokkaita nuorillemme. Tämä osoittaa käytännössä sosiaalisen vastuullisuuden merkityksen. Organisaatio, joka näkee itsensä osana sosiaalisen vastuullisuuden ketjua, osaa ottaa roolin myös siinä, miten eri taustoista tulevia nuoria kiinnitetään työelämään niin yksilöiden, organisaatioiden kuin yhteiskunnan yhteiseksi hyväksi.
Lisätietoa: https://tour4youth.eu/
Matkailualan nuoret tapasivat hotellialan edustajia matchmaking-tilaisuudessa.
Case – DEIB*-osaamisen kehittäminen strategisesti ja operatiivisesti MaRaMa-alalla
Opit Tour4Youthista johdattivat toisen kehittämisidean äärelle. Koimme ja saimme palautetta, että yritysten resurssit ja osaaminen liittyen monimuotoisuuteen (DEIB = monimuotoisuus (Diversity), yhdenvertaisuus (Equity), osallisuus (Inclusion) ja yhteenkuuluvuus (Belonging)) olivat vajavaisia, ja ne vaikuttivat muun muassa siihen, miten yritys saattoi vastaanottaa ja valmistautua työvoiman monimuotoistumiseen esimerkiksi kielen, kulttuurin, iän tai toimintakyvyn kannalta. Tähän teemaan tuli osuva ESR+ -hankehaku kesällä 2024, ja valmistelimme valtakunnallisella amk-konsortiolla hankehakemuksen, joka hyväksyttiin rahoitettavaksi (valitettavasti matkassa on teknisiä mutkia, ja hanke odottaa käytännön alkamistaan – infoamme siitä erikseen tai saa kysyä lisätietoja). Keskusteluissa paikallisten & kansallisten kehittäjien ja yrittäjien kanssa kävi selväksi, että tälle kehittämistyölle on kysyntää.
Eli DEIBin ideassa jatketaan siitä, mitä Tour4Youth opetti: yritykset kaipaavat tietoa ja tukea siihen, miten osallistaa vaikkapa kansainvälisiä ihmisiä, oppimisen vaikeuksia omaavia, iäkkäämpiä tai nuoria työyhteisöihin, työhön, työssä ja ihan huomioida heidät jo hakuvaiheessa eli rekrytoinnissa, perehdytyksessä, työhyvinvointitoimissa sekä jokapäiväisissä yrityksen sisäisissä toiminnoissa sekä asiakasrajapinnassa. Tämä tehdään tiedostamisen, tunnistamisen, kehittämisen ja vaikuttamisen kautta. Tour4Youthissa keskityimme nuoriin, tuleviin työntekijöihin ja DEIBissä keskitytään yrityksiin ja niiden osaamisen tukemiseen eri tasoilla ja omaan tilanteeseensa sopien. DEIB-osaaminen tukee yritysten sosiaalista vastuullisuutta ja parantaa yritysten työnantaja- ja henkilöstöjohtamisosaamista, työtyytyväisyyttä, yrityksen imagoa, asiakaskokemusta ja niiden kautta tuottavuutta. Tämä on tulevaisuuden työmarkkinoiden kehittämistä käytännössä.
Uusi kehittäminen perustuu aina aiempaan joko kotimaan tai kansainvälisyyden kontekstissa
Tuossa lyhyehkössä jatkumossa voidaan nähdä käytännössä, miten hankekehittäminen voi parhaimmillaan toimia – uusi hankeidea löytyy aiemman hankkeen opeista nousseisiin tarpeisiin. Uusien hankkeiden ideointi ja kirjoittaminen vaatii totta kai idean lisäksi aikaa, tietoa, perehtymistä ja verkostoa, jotta ideasta syntyy kantava hanke. Lisänäkökulman tähän tuo eurooppalainen näkökulma kehittämiseen sekä siihen liittyvät verkostot, jotka ovat aivan oma kenttänsä valtakunnallisen kehittämisen lisäksi. Samassa kulttuurissa ja maassa eli vaikkapa Suomessa toimivat henkilöt voivat helposti ottaa yhteyttä toisiinsa ja puhua niin sanotusti samaa kieltä, koska ymmärrys nousee muun muassa samasta kulttuurista ja aikakäsitteestä. Kun kehittäminen laajenee kansainvälisiksi hankkeiksi, on hankkeen idean ja konkretian lisäksi otettava huomioon ja annettava aikaa erikulttuuristen henkilöiden kohtaamisille ja yhteisen ymmärryksen luomiselle. Kansainvälinen toiminta rikastuttaa tekemistä ja näkökulmia valtavasti, mutta samalla tuo siihen kulttuurien välisiä eroavaisuuksia vaikkapa juuri aikakäsitteen muodossa. Kansainvälisiltä kentiltä suomalaiseen yhteistyöhön palaaminen tuntuu kotoisalta ja tutulta. Se ei tarkoita paremmuutta vaan eroavuutta sekä sen kokemista, mitä yhteinen tai eri kulttuuri pohjimmiltaan luo ihmisten välille – tuttuutta.
Tiina Leino
Projektipäällikkö | Lead Project Manager Tour4Youth & DEIB I Opettaja I Tutkija
Tutkimus I RDI I Matkailun kehittämiskeskus | Satakunnan ammattikorkeakoulu
