Kylä pitovoiman keskiössä

Joukkoon kuuluminen on tarve, joka meillä kaikilla ihmisillä on. Kylät luovat hyvän kehyksen yhteisöllisyydelle ja yhdessä tekemiselle. Kylille mahtuvat kaikki. ”Kylähulluus” on esimerkki siitä, miten kautta aikojen kyläyhteisöissä on ollut kaikenlaisia ihmisiä, jotka on hyväksytty mukaan porukkaan sen suurempia mukisematta. Paikassa, jossa tunnet kuuluvasi joukkoon ja olevasi arvokas, luultavasti myös viihdyt. Tätä viihtymistä voidaan myös kutsua pitovoimaksi.

Monet meistä tietävät, että Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa. Metropolit ovat harvassa eikä muutaman suurimman kaupungin keskusta-alueita lukuun ottamatta urbaania sykettä juurikaan ole tarjolla. Sitä enemmän meillä on tarjolla idyllisiä pieniä kaupunkeja, kuntia ja varsinkin kyliä.

Veto- ja pitovoimaa on maaseudulla haettava jostakin muusta kuin ihmisvilinästä ja runsaasta palvelutarjonnasta. Tai ainakin palvelutarjonta on hyvin erilaista kuin kaupungeissa. Kylien veto- ja pitovoima koostuu kylästä riippuen erilaisista asioista. Keskiössä on kuitenkin yleensä ainakin yhteisöllinen ilmapiiri, kulttuurin ja perinteiden vaaliminen sekä luonto ja ympäristö. Toki kylällä sijaitsevat yksityiset ja julkiset palvelut, työmahdollisuudet sekä tontti- ja asuntotarjonta ovat myös tärkeitä.

Yhteisöllisyys näkyy kylillä arjen pienissä teoissa, kuten naapurin auttamisessa, yhteisissä tapahtumissa ja jaetuissa kokemuksissa. Kylä- ja asukastoiminnalla on merkittävä rooli yhteistöllisyyden rakentajana. Kyläjuhlat, markkinat, urheilukilpailut ja erityisesti monenlaiset kerhot ja vapaamuotoiset kokoontumiset tuovat erilaisia ihmisiä yhteen ja viihtymään.

Ihmisiä kioskin pihamaalla kesätapahtumassa

Kuva (Hiirijärven kioski): Kylätapahtumat tuovat yhteen erilaisia ihmisiä.

Kylien yhdistyksen ja niiden vapaaehtoiset ovat myös merkittäviä kulttuuriperinnön vaalijoita. Näkyvin esimerkki tästä ovat vanhat rakennukset. Nykyiset kylätalot ovat monesti vanhoja kyläkouluja tai muita merkittäviä rakennuksia, joita ylläpitämällä säilytetään alueen kulttuurihistoriaa. Kulttuuriperintöä vaalitaan myös järjestämällä perinteisiä tapahtumia ja juhlia sekä keräämällä ja tallentamalla alueen historiaa ja tarinoita esimerkiksi kyläkirjoihin. Monella kylällä sijaitsee myös kotiseutumuseo tai historiallisesti merkittävä kohde, jota ylläpidetään kyläläisten toimesta. Kylien tapahtumat ja kohteet voivat myös houkutella vierailijoita ja matkailijoita, jotka etsivät aitoja kokemuksia ja paikallista kulttuuria. Kylät voivat tarjota vierailijoille mahdollisuuden tutustua paikalliseen elämään ja perinteisiin sekä nauttia rauhallisesta ja kauniista ympäristöstä.

Ihmisiä kylätalon ulkorappusilla

Kuva (Hormisto): Nakkilan Hormistossa sijaitseva vanha rukoushuone pelastettiin ja kunnostettiin upeaksi kylätaloksi.

Unohtaa ei tietenkään saa Suomen kaunista luontoa. Kylillä luonto on lähellä ja sitä osataan vaalia ja arvostaa. Monilla kylillä löytyy kyläläisten ylläpitämiä luontopolkuja, hiihtolatuja, pulkkamäkiä, laavuja, uimarantoja, lintutorneja ja muita upeita kohteita. Monelle nämä talkoilla ylläpidettävät kohteet ovat tärkeitä virkistymisen ja rauhoittumisen paikkoja.

Kylä on enemmän kuin vain paikka asua – se on yhteisö, joka tarjoaa tukea, yhteyksiä ja merkityksellistä elämää. Yhteisöllisyyden voima on se, mikä tekee kylästä todellisen kotipaikan monille ihmisille.

Hanna Ruohola
kyläasiamies, SataKylät ry