Miten kylällänne toimittaisi, jos sähköt katkeaisivat useaksi päiväksi? Entä jos myrsky katkaisisi tiet tai apua pitäisi odottaa tavallista pidempään? Viime vuosien poikkeustilanteet ovat osoittaneet, että maaseudun kylät ovat monella tavalla haavoittuvia, vaikka niissä onkin perinteisesti vahvaa yhteisöllisyyttä ja auttamisen kulttuuria. Miten nämä vahvuudet muutetaan toimiviksi käytännöiksi silloin, kun niitä eniten tarvitaan? Tätä kysymystä lähtee ratkaisemaan Varautuva kylä -hanke.
Vuosina 2026–2027 toteutettavan hankkeen toiminta-alueita ovat Satakunta ja Länsi-Uusimaa. Hanketta toteuttavat Leader Satasilta, Leader Pomoväst, Leader Pohjois-Satakunta ja SataKylät ja sen toiminta-alue ulottuu saaristosta harvaan asutuille seuduille. Monipuolinen toimintaympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet oppia toisilta ja jakaa toimivia käytäntöjä.
Kylätalot ja metsästysmajat voivat toimia varautumiskeskuksina poikkeusoloissa. Usein yhdistyksillä on paljon soveltuvaa yhteiskäyttökalustoa (grillit, kaasupullot, radiot, aggregaatit, kotia tms.) mitä voidaan hyödyntää.
Yhteisöllisyys voimavarana
Kylissä on aina pidetty huolta toisista, mutta varautuminen vaatii myös tietoa, suunnittelua ja ennen kaikkea harjoittelua.
Hankkeessa vahvistetaan kylien yhteisöllisyyttä nimenomaan käytännön kautta: yhdessä tekemällä, harjoittelemalla ja jakamalla vastuuta. Tavoitteena on, että varautuminen ei jää yksittäisten ihmisten harteille, vaan siitä tulee koko kylän yhteinen asia.
Hankkeen aluksi toteutetaan kaksikielinen turvallisuuskysely, jossa kartoitetaan kyläläisten kokemuksia, osaamista ja toiveita. Tulosten avulla koulutukset ja harjoitukset voidaan suunnitella juuri kylien tarpeisiin. Samalla kysely herättelee asukkaita pohtimaan oman kylänsä turvallisuutta ja omia valmiuksiaan. Kyselyn tuloksia tarjotaan myös kunnille, joiden kanssa pyritään rakentamaan vahvempaa varautumisyhteistyötä.
Oppia ja harjoittelua arjen tilanteisiin
Hankkeen ytimessä ovat koulutukset, joissa käsitellään muun muassa kotitalouksien varautumista, paloturvallisuutta, ensiaputaitoja ja viestintää sähkökatkojen aikana. Koulutusten yhteydessä järjestetään käytännön harjoituksia, kuten alkusammutusta, evakuointiharjoituksia ja sähköttömän vuorokauden simulaatioita.
Tavoitteena on, että kyläläiset eivät ainoastaan kuule ohjeita, vaan pääsevät kokeilemaan niitä käytännössä. Näin syntyy toimintamalleja, jotka jäävät kylien käyttöön myös hankkeen päätyttyä. Hankkeen tuloksena syntyy myös kyläkohtaisia varautumissuunnitelmia, joita voidaan liittää osaksi kuntien omia suunnitelmia.
Maaseudulla monessa taloudessa on tulisijat, joita voi hyödyntää myös ruuanlaitossa pitkittyneiden sähkökatkojen aikana. Myös grillit ja erilaiset retkikeittimet ovat käteviä apuvälineitä. Voihan ruokaa tietenkin monesti nauttia myös kylmän, mutta kyllä lämmin ruoka vaan maistuu sitten jo entistä herkullisemmalta. Kuvassa valmistetaan trangialla perunamunakasta kotivaran aineksista.
Turvallinen kylä tehdään yhdessä
Varautuva kylä -hankkeen päämääränä ei ole vain lisätä tietoa, vaan vahvistaa kylien kykyä toimia yhdessä. Hankkeeseen ovat tervetulleita mukaan kaikki aiheesta kiinnostuneet – oli taustaorganisaationne mikä tahansa kyläyhdistyksestä metsästysseuraan tai vaikkei kylällänne toimisi mitään yhdistystä.
Lisätietoja hankkeesta löytyy SataKylien sivuilta
Artikkelin ensimmäisessä kuvassa yhdenlaista mallia kotivarasta.
Kyläterveisin,
Hanna Ruohola
Satakylät ry toiminnanjohtaja
