Vuosi 2020 jää historiaan melko poikkeuksellisena ajanjaksona. Heti alkuvuodesta maailman-laajuinen pandemia mullisti ihmisten elämän ja sen jälkeen on eletty enemmän tai vähemmän poikkeusoloissa koko ajan, eikä loppua näy vieläkään.
Maaseutu on kuitenkin ollut pandemian aikana eräällä tavalla voittaja. Väljä asuminen ja luontaisesti vähäisemmät kontaktit ehkäisevät viruksen leviämistä. Kansallispuistoissa ja muissa luontokohteissa on ollut vuoden aikana ennätysmäärä kävijöitä. Ihmiset ovat vetäytyneet etätöihin mökeilleen ja moni on ulkomaanmatkan peruunnuttua hankkinut oman loma-asunnon luonnon keskeltä. Maaseutu tarjoaa kaupunkeja enemmän mahdollisuuksia viettää mielekästä elämää poikkeusolojen aikana.
Voisiko tästä alkaa maaseudun uusi kukoistuskausi? On merkkejä siitä, että kaupungistumisen vastapainoksi on muodostunut muuttoliikettä myös toiseen suuntaan ja ulkomailtakin on palannut perheitä Suomeen turvallisempaan ympäristöön. Etätyö on osoittautunut monissa töissä toimivaksi ja tehokkaaksi ja se on lisäksi helpottanut monien perheiden arkea, kun työmatkoihin käytetty aika säästyy muille asioille. Toki monet jo kaipaavat työyhteisöä ja aitoja kohtaamisia, eikä etätyö suinkaan sovellu kaikkiin töihin. Jatkossa ratkaisu voisikin olla jonkinlainen hybridimalli, jossa etätyön osuus lisääntyisi merkittävästi. Kun digiloikka on nyt otettu, niin paluuta entiseen ei ole. Yhteiskunta ja kunnatkin voisivat edesauttaa ihmisten monipaikkaisuutta lainsäädännöllisin ja kaavoituksellisin keinoin.
Maaseudun merkitys energian, puun ja ruuan lähteenä on kiistaton, mutta kukoistava maaseutu tarvitsee myös muita elinkeinoja. Yksi perusedellytys on toimivat tietoliikenneyhteydet. Niiden osalta tilanne onkin parantunut koko ajan ja Pohjois-Satakunta on tässä suhteessa aivan valtakunnan kärkeä. Toimitiloja ja asuntoja on tarjolla kohtuuhintaan ja yrittäjille tai sellaisiksi aikoville on tarjolla laadukkaita neuvonta- ja rahoituspalveluita. Nyt pitäisi hyödyntää syntynyt vetovoima ja houkutella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa yrityksiä ja työntekijöitä maaseudulle. Esim. monet asiantuntijatyöt ja luovat ammatit ovat täysin paikasta riippumattomia, mutta myös tuotannollista toimintaa kannattaa tavoitella. Seutukaupunkien laadukas harrastustarjonta ja sujuva arki olisi tuotteistettava ihmisiä houkuttelevaksi brändiksi.
Maaseutu on tulevaisuudessa osa ratkaisua, kun ihmiskunta taistelee ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen ehtymistä vastaan. Meidän ei tarvitse välttämättä palata ajassa sataa vuotta taakse päin ja luopua kaikista mukavuuksista. Sen sijaan on otettava käyttöön uusiutuvat energialähteet tuotannossa, asumisessa ja liikkumisessa, muutettava kulutustottumuksia kiertotalouden ja elämysten kuluttamisen suuntaan ja suosittava enemmän lähellä tuotettua. Näissä kaikissa maaseudulla on tarjottavana ratkaisuja. Myös hiilinielut sijaitsevat maaseudulla ja niitä voidaan edelleen lisätä sopivilla kannustimilla.
Julkisessa keskustelussa maaseutu ja sen elinkeinot eivät kuitenkaan usein saa kovin suurta kiitosta. Tuntuu siltä, että suuri osa väestöstä on vieraantunut maaseudun todellisuudesta ja että muualla tiedetään paremmin, miten maalla pitäisi olla ja elää. Vastakkainasettelu on kuitenkin täysin turhaa, eikä se vie asioita eteenpäin. Nyt tarvittaisiin tasapuolista, kaikki alueet ja ihmisryhmät huomioon ottavaa politiikkaa, että Suomi saadaan koronan jälkeen taas jaloilleen. Kun yhteiskunta siirtyy vähitellen fossiilitaloudesta bio- ja kiertotalouteen, niin maaseudun vahvuudet voidaan ottaa käyttöön. Tulevaisuudessa halpa hinta ei ole enää ainoa kriteeri tuotteta ostettaessa, vaan laadusta ja kestävyydestä ollaan valmiita maksamaan. Suurin virhe olisi ajaa oma alkutuotanto ja sen myötä koko elävä maaseutu alas, kun ruuantuotannon edellytykset heikkenevät monissa osissa maailmaa ja väestö samanaikaisesti kasvaa.
Pohjois-Satakunnassa mietitään parhaillaan, miten tulevan seitsenvuotiskauden aikana alueelle EU:n maaseuturahaston kautta saatavat varat olisi järkevää kohdentaa. Osa noista rahoista kanavoidaan Leader Pohjois-Satakunnan hallinnoiman paikallisen kehittämisohjelman kautta. Ensi vuoden aikana valmistuva vuosia 2021-2027 koskeva ohjelma antaa raamit, joiden mukaan Leader-hallitus päättää rahojen jaosta.
Varsinainen ohjelman toteutus tapahtuu yrityksissä, yhdistyksissä, kunnissa ja oppilaitoksissa innostuneiden ja sitoutuneiden ihmisten toimesta. Alueen asukkaita ja yhteisöjä osallistetaan lähiaikoina kehittämisohjelman laatimiseen niin, että valittavat painopisteet vastaisivat mahdollisimman hyvin alueen tarpeita. Jokainen voi tuoda oman panoksensa kotiseudun ja oman lähiympäristönsä kehittämiseen.
Juha Vanhapaasto,
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toiminnanjohtaja
Kirjoitus on julkaistu alun perin Europe Direct Pohjois-Satakunnan Eurooppa 4 you -blogissa.
