Mitä yhteistä on suomalaisella ja portugalilaisella metsänhoidolla? Ei välttämättä paljon, ja se juuri on se pointti!

Joukko luxemburgilaisia, ruotsalaisia ja portugalilaisia metsäalan ja paikallisen kehittämisen asiantuntijoita vieraili alkuvuodesta tutustumassa Leader Pohjois-Satakunnan alueen puualan yrityksiin ja toimijoihin. Valmisteilla on kansainvälinen metsäelinkeinoihin ja vihreään talouteen keskittyvä yhteistyöprojekti.

Noin 1500 metsänomistajan yhdistys Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano on mukana valmistelemassa kansainvälistä Leader-hanketta, jonka tarkoituksena on vaihtaa osaamista maiden välillä.

– Painopiste on meillä metsätaloudessa, mutta osa kumppaneista on kiinnostunut hakemaan osaamista myös virkistyskäyttöpuoleen, kuten luontomatkailuun, sanoo MHY Kihniö-Parkanon toiminnanjohtaja Aki Haapaniemi.

Ihmisiä talvella tutustumassa metsätöihin

Hankekumppanit tutustuivat opintomatkallaan tammikuussa mm. haketukseen ja eri kokoluokan haketta hyödyntäviin lämpölaitoksiin.

Metsänhoitoyhdistys on hakenut oppia ulkomailta myös aikaisemmin. Haapaniemi pitää kansainvälistä yhteistyötä hyödyllisenä.

– Näkee miten muualla metsiä hoidetaan ja hyödynnetään, aina voi oppia muilta, hän sanoo.

Kansainvälisellä hankkeella haetaan uutta osaamista omalle alueelle

Yhteinen hanke on vasta valmisteilla suomalaisten, luxemburgilaisten, ruotsalaisten ja portugalilaisten kumppaneiden kesken. Suomalainen metsänhoito ja metsätalous eroavat melkoisesti etenkin portugalilaisesta ja luxemburgilaisesta. Esimerkiksi Portugalissa puulaji on eukalyptus, ja tyypillinen puiden kasvuaika 8 vuotta ennen päätehakkuuta. Kansainvälissä hankkeissa erilaisuus on monesti hyvä, kun haetaan uudenlaisia ideoita ja tapoja.

Anette Peiter Länsi-Luxemburgin alueella toimivasta Leader Regioun Müllerthalista sanoo, että kansainväliset hankkeet toimivat, kun kaikki saavat jotakin tuloksia omalle alueelleen. Yhteiset tavoitteet on oltava, mutta paikallisuus edellä jokainen Leader-ryhmä etenee.

– Olemme kiinnostuneita muun muassa vihreästä taloudesta sekä metsäenergian käytöstä, joka on meillä vähäisempää. Metsään liittyy paljon asioita, joita voitaisiin yhteisesti edistää, vaikka eri maissa on erilaiset olosuhteet, Peiter sanoo.

Aki Haapaniemi (oik.) kierrätti vieraita tutustumassa Kihniön ja Parkanon alueen yrityksiin ja suomalaiseen metsienkäyttöön. Kuvassa ollaan vierailulla Jytilän tilan maatilamittakaavan hakelämpölaitoksella.

Aki Haapaniemi (oik.) kierrätti vieraita tutustumassa Kihniön ja Parkanon alueen yrityksiin ja suomalaiseen metsienkäyttöön. Kuvassa ollaan vierailulla Jytilän tilan maatilamittakaavan hakelämpölaitoksella.

Suoraan Astrid Lindgrenin kotiseudulta Smålandista Etelä-Ruotsista mukana hankkeessa on kaksi Leader-ryhmää, Leader Västra Småland ja Leader Linné Småland.

– Ympäristökysymykset ja biotalous puhuttavat alueellamme, mutta erityisesti luontomatkailu ja erilainen metsään liittyvä yritystoiminta kiinnostaa meitä. Olisi kiinnostavaa vaihtaa näihin liittyviä hyviä käytäntöjä. Myös metsäteollisuuden tukeminen ja siihen liittyvät ratkaisut kiinnostavat meillä. Erityisesti alueemme koulut ovat kiinnostuneet katsomaan, mitä tässä on muualla tehty, kertoo Sofia Skörde Leader Västra Smålandista.

Kaikki kokevat tärkeäksi, että hankkeella saadaan luotua suoria kontakteja myös yritysten ja metsänomistajien välille eri maissa.

Mukana hankkeessa on myös Tampereen seudulla toimiva Leader Kantri.