Rauman Lapissa toimiva Narvijärven suojeluyhdistys pyrkii säilyttämään järven tilan hyvänä, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan kauniista järvestä. Käytännön toimien suunnitteluun yhdistys sai apua Leader-tuella teetetystä suojelullisesta toimintasuunnitelmasta.

Narvijärven suojeluyhdistyksellä on noin 170 jäsentä, joista valtaosa on mökkiläisiä. Järven ympärillä on yhteensä noin 250 mökkiä. Yhdistys perustettiin 80-luvun lopulla. Alkusysäyksenä sille oli runsas sinileväesiintymä järvessä.

Sinilevä ei ole juurikaan viime vuosina järveä piinannut, mutta yhdistys tarttuu muihin haasteisiin kuten järven rehevöitymiseen. Narvijärvi on pinta-alaltaan Rauman suurin järvi, mutta sen keskisyvyys on vain 2,8 metriä. Yhdistys tarkkailee vedenlaatua ottamalla kaksi kertaa vuodessa vesinäytteet.

– Narvi on tällä hetkellä hyvässä kunnossa verrattuna moniin muihin järviin. Pienen matalan järven suurin uhka on rehevöityminen, Narvijärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Erno Tamminen sanoo.

Leader Ravakan tuella yhdistys teetätti toimintasuunnitelman järven pitkän ajan hoitoon. Toimintasuunnitelman laati Markus Mononen Turun ammattikorkeakoulun vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmästä.

– Halusimme tutkittua tietoa siitä, mihin yhdistyksen kannattaisi käyttää varoja ja mitä toimia kannattaa tehdä tulevaisuudessa, Marita Lummikko suojeluyhdistyksestä sanoo.

Neuvoja toimintasuunnitelman teetättämiseen ja rahoituksen hakuun yhdistys sai Leader Ravakan ympäristöneuvontahanketta vetäneeltä Pekka Alholta.

Yhdistys suojelee järveä monin tavoin

Toimintasuunnitelmassa on pitkä lista ehdotuksia, joita yhdistys voisi toteuttaa resurssiensa mukaan tulevaisuudessa. Yhtenä tärkeimpänä toimena yhdistys aikoo kunnostaa järven laskeutusaltaita, sillä osa niistä on alkaa olla jo tukossa. Järven valuma-alueille on vuosien mittaan rakennettu yhteensä kahdeksan laskeutusallasta, jotka keräävät pelloilta ja metsistä valuvat ravinteet, jotteivat ne päätyisi järveen.

Yksi laskeutusaltaista on aivan tien vieressä.

Narvijärven suojeluyhdistyksen toimintaan kuuluu vesikasvillisuuden koneellinen niitto Pyhäjärvi-instituutin laatiman suunnitelman mukaisissa paikoissa. Niittoa tehdään tarpeen mukaan lahdissa, jotka ovat koko järven kannalta oleellisessa asemassa.

– Niittämällä rehevöityneitä lahtia saadaan vedenvirtaus paranemaan niissä. Ojien suistoissa taas pitäisikin olla kasvillisuutta, ettei kiintoaines valu järveen, Marita Lummikko selventää.

Toimintasuunnitelmassa yhtenä ehdotuksena oli koekalastukset, jotta nähdään, onko hoitokalastukselle tarvetta. Yhdistys on suunnitellut koekalastuksia tehtäväksi yhteistyössä Narvijärven kalastushoitoyhtymän kanssa.

Yhdistykset tehtäviin kuuluu myös vesiensuojeluun liittyvä tiedottaminen.

– Esimerkiksi uuden jätevesiasetuksen tullessa pidimme infotilaisuuksia ja levitimme tietoa, miten ranta-alueilla tulisi hoitaa jäteveden käsittely, Tapani Laine suojeluyhdistyksestä kertoo.

Rakkaus järveen yhdistää

Monille Narvijärven suojeluyhdistyksen jäsenille Narvi on tärkeä paikka. Tunnesiteet ja sukujuuret vahvistavat halua suojella yhteistä järveä.

Suojeluyhdistyksen edellinen puheenjohtaja Marita Lummikko on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana pian kaksi vuosikymmentä. Narvi on hänellä hyvin tuttu paikka, sillä hän asuu muutaman kilometrin päässä järvestä ja on mökkeillyt koko ikänsä järven rannalla.

– Muistan, kun mummun kahvipannuun haettiin kirkasta vettä suoraan järvestä, kun olin lapsi. Nyt huomaa esimerkiksi paljua täyttäessä, että vesi on rusehtavaa, hän sanoo.

Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Erno Tamminen on niin ikään paluumuuttaja. Hän on kotoisin Lapista ja nuorena omien sanojensa mukaan suorastaan asunut järvellä kalastaessaan. Nykyisin Säkylässä asuva Tamminen palasi juurilleen muutama vuosi sitten ostaessaan mökin Narvijärven rannalta.

Narvijärven suojeluyhdistyksen Erno Tamminen (vas.), Tapani Laine ja Marita Lummikko mökkeilevät kaikki järven rannalla.

– Olen kalastanut paljon sekä työkseni että vapaa-ajalla monissa paikoissa ja oman kokemukseni mukaan Narvijärven kalasto on hyvässä tilassa. Täällä ei ole vielä ainakaan nähtävissä hälyttävän suurta määrää särkikaloja. Narvin kalaa voi kehua myös hyvänmakuiseksi, Tamminen sanoo.

Yhdistyksen hallituksessa vaikuttava euralainen Tapani Laine on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa 90-luvun puolivälistä lähtien hankittuaan mökin järven rannalta.

– Vaimoni on syntyjään Narvijärven rannalta, joten kytkös paikaan on sitä kautta, Laine kertoo.

Yhdistyksen tärkein tavoite on säilyttää järven tila hyvänä nykyisille ja tuleville polville.