Leader on sloganinsakin mukaisesti neuvontaa, rahoitusta ja toimintaa. Kotiseudun kehittämisessä on mukana työntekijät, hallitus ja jäsenet yhdessä lukuisien hanketoteuttajien kanssa. Hallituksemme jäsen Pauli kirjoitti meille oman polkunsa Leaderin pariin sekä nosti esiin strategiatyön merkitystä. Kiitos Pauli!
Strategiatyön kautta mukaan toimintaan
Olen saanut olla mukana Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n hallituksessa luomassa uusia näkökulmia seutukuntamme kehittämiseen. Alueen kehittämisstrategia 2023–2027 valmisteltiin laajasti osallistavana ja suunnitelmallisena. Strategiatyössä hyödynnettiin vahvasti nykytilan analysointia kehittämisen välineenä.
Kuva: Koronan vuoksi strategiatyömme oli ennätyksellisen pitkä, kun kuvassakin esitelty kausi alkoikin sitten vasta 2023. Kuva otettu strategistyön aloitustilaisuudesta alkuvuonna 2020 Kankaanpään Kuntoutuskeskuksella.
Pääsen nyt yhdessä hallituksen kanssa päättämään rahoitettavia hankkeita ja käytännössä toteuttamaan strategiassa näkyväksi tehtyjä tavoitteita. Suunnitelmat muuttuvat käytännön kehittämistoimiksi. Hallitukselta odotetaan valmiuksia reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja arvioimaan tavoitteita sekä toimenpiteitä uudelleen. Strategiatyö on jatkuva prosessi ja kiinteä osa kaikkea hallitustyöskentelyä.
Kehittämistoiminta, mitä se on parhaimmillaan?
Kehittämistoiminnan käynnistää yleensä toimintojen päällekkäisyydet ja tarve kehittää henkilöstön osaamista. Osaamiskartoitus on paras työväline tehdä näkyväksi organisaation osaaminen ja selkeyttää yhteisiä pelisääntöjä. Osaamiskartoituksen jälkeen on helpompaa vastuuttaa henkilöstölle tehtäviä, suunnitella osaamisen kehittämistä ja poistaa päällekkäisyyksiä.
Osaavista työntekijöistä on pulaa ja siksi on tärkeää nostaa henkilöstön kehittäminen isoon roolin organisaation strategiatyössä. Juhlapuheiden lause ”henkilöstö on tärkein voimavaramme” on vietävä konkretian tasolle ja henkilöstön kehittäminen tehdään näkyväksi strategiassa. Osaamispääomaa voi seurata samalla tarkkuudella taloudellisten tunnuslukujen kanssa.
Kehittämistoiminnasta syntyy aina työnhallinnan tunteen parantumista, motivaation ja työhyvinvoinnoin lisääntymistä. Tai ainakin pitäisi syntyä! Kehittäminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja tavoitteiden luomisella saamme aikaiseksi työnhallinnan tunteen. Ja jos saamme tavoitteet pilkottua vielä pienempiin välitavoitteisiin, meillä on mahdollisuus viedä vaiheittain suunnitelmallisesti kehittämistyötä eteenpäin. Tavoitteiden saavuttaminen on aina pienen juhlan tai kiitoksen paikka. Tavoitteilla teemme näkyväksi kehittämistoiminnan vaikutukset ja mahdollistamme henkilöstön pysymisen muutosvauhdissa mukana.
Kehittämistyö edellyttää aina muutosta. Asennoitumista muutokseen, erityisesti myönteistä asennoitumista, on viime aikoina alettu pitää yhtenä keskeisenä hyvän työntekijän tunnuspiirteenä. Muutosvastarintaan liitetään helposti käsitteitä joustamattomuus, oman aseman varmistelu, epävarmuusalue tai muutoksen pelko. Tulevaisuus luodaan johdon, henkilöstön ja asiakkaiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja oivallusten avulla.
Muutos on edellytys jatkuvuudelle ja organisaation elinehto. Ennen puhuimme muutoksen yhteydessä uhkakuvista. Muutos on jatkuvaa, muutos luo uusia toiminnan mahdollisuuksia, muutos luo uusia yhteistyösuhteita ja muutos on oppimista.
Oma roolini kehittäjänä
Olen pohtinut paljon omaa rooliani kehittäjänä. Oma yritykseni auttaa organisaatioita liiketoiminnan kehittämisessä, saan tehdä seutukunnallista kehittämistyötä Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n hallituksessa ja olen mukana Satakunnan Yrittäjien yksinyrittäjien asiantuntijaryhmässä kehittämässä yksinyrittämisen edellytyksiä. Näen kehittäjän roolini tulevaisuuden visioiden esittäjänä, toiminnan suunnittelijana ja mentorina. Haluan olla kehittäjänä työssä ahertava innoittaja sekä tiedon tulkitsija. Kaipaan ympärilleni muita kehittäjiä mutta myös kehittämistyön realiteettien näkyviin nostajia sekä rajojen osoittajia.
Pauli Pukaralammi
Yrittäjä KS-Viestintä
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry hallituksen jäsen
