Turvallisuus ja puolustus ovat nousseet korkealle EU:n agendalla, ja komissiosta on tullut alkuvuoden aikana monenlaisia uusia avauksia puolustuksen valkoisesta kirjasta sisäisen turvallisuuden strategiaan ja varautumisunionistrategiaan. Aihe puhututti myös toukokuun lopulla Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Satakunnan Europe Direct -tiedotuspisteiden järjestämässä EU & turvallisuus -webinaarissa.
Yleisen alustuksen Euroopan turvallisuustilanteesta piti sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, EU:n toimista turvallisuuden ja puolustuksen saralla kertoi komission Suomen-edustuston poliittisen raportoinnin päällikkö Jani Ringborg, kun taas meppi Mika Aaltola lähetti tilaisuuteen videotervehdyksen. WFEO:n EU-asiantuntija Mirva Männikkö puolestaan lähestyi teemaa länsisuomalaisille toimijoille avoinna olevien EU-rahoitusmahdollisuuksien kautta.
Ilmari Käihkö kuvasi puheenvuorossaan viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunutta huimaa muutosta eurooppalaisessa turvallisuuskeskustelussa. 2000-luvun alussa puhuttiin ilmastonmuutoksesta, heikoista valtioista, terrorismista – ei niinkään sotilaallisista uhista. Nyt fokus on – ymmärrettävistä syistä johtuen – sotilaallisissa uhissa ja valtiollisissa toimijoissa. Ukrainan sota on muuttanut eurooppalaista ajattelua, vaikkakaan sitä ei pidetä samalla tavalla tärkeänä kaikissa EU-jäsenmaissa. Samalla se on paljastanut Euroopan sotilaallisen heikkouden. Käihkö pohti myös EU-rauhanprojektin muuttuvaa luonnetta – rauhan ylläpitäminen ja EU:n omien intressien vaaliminen vaativat sotilaallista kykyä. Vaatiiko se myös vallan keskittämistä ja federalisaatiota? Käihkö päätti puheensa optimismiin: EU on arvoyhteisö, joka kaikesta huolimatta on pitkällä aikavälillä menossa oikeaan suuntaan.
Puolustus ja turvallisuus ovat kilpailukyvyn ohella von der Leyenin kakkoskomission pääprioriteetteja. EU:lla on nyt ensimmäistä kertaa puolustuksesta vastaava komissaari, liettualainen Andrius Kubilius. Jani Ringborg kuitenkin muistutti webinaarin yleisöä siitä, että puolustus on jäsenmaiden toimivallassa. Komissio keskittyy tukemaan ja fasilitoimaan eri aloitteiden kautta, mutta pallo puolustukseen panostamisessa on jäsenmailla. Suomalaisesta lähestymistavasta puolustukseen ja turvallisuuteen on Ringborgin mukaan tullut EU-instituutioissa selkeä lähtökohta. Hyvä esimerkki tästä on komission presidentti Sauli Niinistöltä viime vuonna tilaama raportti EU:n siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta. Lopuksi Ringborg korosti, että nyt ollaan EU:n perustehtävän äärellä: rauhan varmistaminen Euroopassa.
WFEO:n puheenvuorossa tuotiin esiin Länsi-Suomessa jo olevaa vahvaa osaamista kokonaisturvallisuuden saralla, mm. ruokaturvaan, kyberturvallisuuteen ja energiavarmuuteen liittyen. Sloganinsa mukaisesti Länsi syöttää, suojaa ja sähköistää. Turvallisuuden ja puolustuksen painotus näkyy politiikka-aloitteiden lisäksi myös rahoituksessa. Erilaisista instrumenteista on jo nyt mahdollista saada tukea varautumiseen, turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviin hankkeisiin, ja tämä suuntaus tulee todennäköisesti korostumaan tulevaisuudessa. Komissio ehti jo huhtikuussa esittää muutoksia useisiin ohjelmiin (kuten EIC, Digitaalinen Eurooppa, Verkkojen Eurooppa ja aluekehitysvarat), jotta niistä voitaisiin jatkossa tukea kaksikäyttö- tai puolustushankkeita.
EU-rahoitusta on Länsi-Suomessa onnistuttu myös hyödyntämään. Vastikään kuultiin ilouutisia Keski-Suomesta, kun Euroopan puolustusrahasto myönsi JAMK:lle ja lähes 40 eurooppalaiselle partnerille usean kymmenen miljoonan euron rahoituksen kyberpuolustuksen kehittämiseen. Rahoitusta on saanut myös ammusvalmistaja Nammo. Viime vuonna EU:n ampumatarviketuotannon tukemiseen tarkoitetusta ASAP-kirjekuoresta myönnettiin Nammo Lapua Oy:lle 22,5 miljoonaa euroa 155 mm tykistön kranaattien kuorien valmistamisen lisäkapasiteetille ja Nammo Vihtavuori Oy:lle 10 miljoonaa euroa olemassa olevan nitroselluloosa- ja ruutitehtaan tuotannon kasvattamiseksi. Porin ja Rauman satamat ovat puolestaan saaneet rahoitusta CEF:n eli Verkkojen Euroopan sotilaallinen liikkuvuus -osiosta. Rauman sataman lastausrampin rakentamiseen myönnettiin 4,66 miljoonaa euroa, ja Porin sataman lastausrampin rakentamiselle ja satamakentän uudistamiselle 3,62 miljoonaa euroa.
Runsaasti rahoitusta turvallisuus- ja puolustusteemaan on EU-tasolla tarjolla ja näihin mahdollisuuksiin kannattaa Länsi-Suomessa tarttua. Muuten nämä rahat hyödyntävät muut tahot!
