Tämän vuoden lopussa päättyy EU:n ylipitkäksi venynyt ohjelmakausi ja tänä vuonna tuli myös kuluneeksi 25 vuotta Leader-toiminnan alkamisesta Suomessa. Olen saanut olla mukana Leader-työssä sen alusta saakka, ensin hallitustyössä ja nyt jo 20 vuotta toiminnanjohtajan hommissa.
Olen oppinut tuntemaan Pohjois-Satakuntaa ja Luoteis-Pirkanmaata sen syrjäisimpiä kolkkia myöten. Olen tavannut hienoja yrittäjäpersoonia ja koko sydämellään yhteisönsä eteen työtä tekeviä järjestöihmisiä. Myös kunnanjohtajien ja monien muiden kuntien työntekijöiden kanssa on yhdessä pohdittu alueen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Lisäksi olen saanut tehdä työtä loistavien työkavereiden ja hyvin asiansa hoitavien hallitusten kanssa.
Leader-työ on yhteistyötä, jossa ideat kumpuavat ruohonjuuritasolta ja ne jalostetaan yhdessä toteuttamis- ja rahoituskelpoisiksi hankkeiksi. Hankkeiden kirjo onkin hyvin laaja ulottuen yritysinvestoinneista kulttuurihankkeisiin ja kylätalon rakentamisesta kansainvälisiin kierto-taloushankkeisiin. Hakijajoukko on myös hyvin monipuolinen, mukana on isoja kehittämisorganisaatioita, kuntia, oppilaitoksia, yrityksiä ja yhdistyksiä.
Leader-toiminta soveltuu hyvin Suomen maaseudulle ja täällä on opittu sitä hyvin toteuttamaan. Satakunnassa Leader-ryhmät ja ELY-keskus toimivat hyvässä yhteistyössä asiakaslähtöisesti ja niin nopeasti, kuin ”se pakollinen byrokratia” huomioon ottaen on mahdollista.
Päättyvällä 9 vuotta kestäneellä ohjelmakaudella alueellamme toteutettiin 374 hanketta, joille myönnettiin Leader-avustusta yhteensä 7,99 miljoonaa euroa. Hakijat käyttivät lisäksi omaa rahaa 6,8 miljoonaa euroa ja tekivät talkootyötä yli miljoonan euron arvosta. Yhteensä siis kehittämistä tehtiin n. 15,8 miljoonalla eurolla. EU-osarahoitteisten Leader-tukien lisäksi käytössä oli matalan kynnyksen Nuoriso-Leader –rahoitus ja Startti-Leader yritysten pienille hankkeille. Nämä rahoitettiin edelliseltä ohjelmakaudelta säästyneellä kuntarahalla.
Maaseutu on muuttunut aika paljon 2000-luvulla. Väestö on vähentynyt huomattavasti, Leader-alueen yhdeksässä kunnassa asukkaita on nyt n. 10 000 vähemmän kuin vuosituhannen alussa. Samalla väestö on ikääntynyt ja syntyvyys on laskenut, eli huoltosuhde on heikentynyt. Maatilojen määrä on vähentynyt ja niiden koko kasvanut nopeasti, eikä kehitykselle ole näkyvissä loppua.
Aivan viime aikoina on tullut yllättäviä ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat elämään ja tulevaisuuden näkymiin maaseudulla. Koronapandemia ja Euroopassa käytävä sota ovat hallinneet yhteiskunnallista keskustelua ja niillä molemmilla on merkittäviä vaikutuksia myös maaseudulle.
Korona-aikana maaseutu houkutteli ihmisiä tekemään etätöitä, matkailemaan maaseutukohteissa ja jopa hankkimaan asuntoja syrjemmältä. Myös loma-asuntoja hankittiin ja olemassa olevilla kakkosasunnoilla vietettiin entistä enemmän aikaa. Osa näistä muutoksista jää varmasti pysyviksi, ainakin jos osaamme omilla toimillamme tehdä maaseudusta riittävän houkuttelevan.
Sodan vaikutus taas näkyy siinä, että omavaraisuus, huoltovarmuus ja turvallisuus ovat nousseet keskusteluun ja ne nähdään entistä tärkeämpinä tavoitteina. Maaseudulta löytyy ratkaisuja näihin kaikkiin kysymyksiin.
Uusi ohjelmakausi käynnistyy tämänhetkisen tiedon mukaan maaliskuulla 2023. Leader Pohjois-Satakunnan uudessa strategiassa ”Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu” linjataan kehittämisen painopisteitä, tavoitteita ja toimia vuosille 2023-2027.
Uusi kausi tuo mukanaan myös jonkin verran muutoksia Leaderin kautta myönnettäviin tukimuotoihin. Eniten muuttuvat yritystuet, kun käyttöön tulee ns. kertakorvaustukia yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Yleishyödyllisten yhteisöjen tukimuodot säilyvät pääpiirteittäin ennallaan, vaikka toimenpiteiden nimiin tulee jonkin verran muutoksia. Ympäristötoimien painotus on valtakunnan tason ohjelmissa entistä suurempi ja se näkyy eri toimenpiteiden tavoitteissa monin tavoin.
Tukien soveltamista säätelevät valtioneuvoston asetukset ovat vielä valmistelussa ja niistä kuulemme lisää alkuvuoden aikana. Samoin käyttöömme tuleva rahamäärä selviää vasta vuodenvaihteen tienoilla. Ensi vuoden puolella jalkaudumme kentälle kertomaan lisää strategiastamme ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
Työ kotiseutumme hyväksi jatkuu. Lähivuosien tavoitteita ovat esim. digitalisaation hyödyntäminen julkisella sektorilla ja yrityksissä, puitteiden ja verkostojen rakentaminen matkailun kehittämiseksi, älykkäät ratkaisut kylissä ja kunnissa sekä hyvän ja kannustavan yrittäjyysilmapiirin edistäminen. Näillä kaikilla toimilla lisäämme alueemme veto- ja pitovoimaa, parannamme viihtyvyyttä ja luomme uskoa tulevaisuuteen.
Kankaanpäässä 23.11.2022
Juha Vanhapaasto
