Euroopan komission 2019 käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on laaja ja kunnianhimoinen toimenpidepaketti. Sen avulla EU tähtää siihen, että Eurooppa olisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä – ensimmäisenä maanosana koko maailmassa. Tavoitteena on vähentää huomattavasti päästöjä, investoida huippututkimukseen ja innovaatioihin sekä säilyttää Euroopan luonnonympäristö. Tahtona on tehdä EU:sta moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous
Green Deal vaikuttaa vahvasti myös tänä vuonna alkaneen Maaseuturahoituksen rahoitettaviin toimenpiteisiin. Onhan ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat perustavanlaatuinen uhka Euroopalle ja koko maailmalle. Mm. tuttu työkalumme yleishyödylliset investoinnit sisältää neljä alatoimenpidettä, joista kolme on suoraan Green Dealin tavoitteita.
1)Yleishyödylliset investoinnit ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen
2) Yleishyödylliset investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon
3) Yleishyödylliset investoinnit luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi
4) Yleishyödylliset investoinnit maaseudun palvelujen ja toimintaympäristön kehittämiseen
Millaisia hankkeita voitaisiin toteuttaa?
Otsikon kysymys on liian laaja. Mutta joitain ideoita/vinkkejä voimme antaa jo toteutetuista projekteista. Kokemuksen myötä Leader työssä on huomattu, että karkeasti 95 % ideoista voidaan valjastaa hankkeiksi. Uskaltaisin sanoa, että 100%:sti, silloin kun ne kumpuavat aidosta tarpeesta ja paikallisten aktiivien ideoista. Aina ei rahoitus onnistu Leaderin kautta, mutta sitten selvitetään muita vaihtoehtoja.
Ohessa kolme esimerkkiä alueellamme toteutetuista hankkeista, jotka voisivat sopia alatoimenpiteeseen kaksi käynnissä olevalla rahoituskaudellakin. Teemana esimerkeissä on tällä kertaa vesistöt.
Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistys järven vaalijana
Joskus jokin epämiellyttävä voi laukaista käyntiin jotain positiivista. Näin kävi myös Ikaalisissa Luhalahden Pitkäjärvellä, missä huomattiin loppukesällä 2020 voimakas sinileväesiintymä ja minkä vuoksi järven tilaa ja kunnostamista alettiin selvittää. Järven kunnostusta varten perustettiin 6.11.2020 Luhalahden Pitkäjärven suojeluyhdistys, joka on jo muutamassa vuodessa tehnyt monenlaisia toimenpiteitä järven tilan parantamiseksi. Järvi on noin 6 hehtaarin kokoinen matalahko 3-6 m syvä tummavetinen latvajärvi. Järven käyttäjinä on 6-7 mökkikuntaa ja 2-3 vakinaista taloutta, yli 20 maanomistajaa.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys eli KVVY on ollut yhdistyksen kumppanina ensimmäisestä hankkeesta lähtien. Pirkanmaan ELYn ympäristöministeriön määrärahoista toteutetuissa vesitutkimuksissa järvi on todettu rehevöityneeksi. Myös sisäistä kuormitusta ja hapettomuutta esiintyy. Ely-keskuksen ja KVVY:n asiantuntijat suosittelevatkin raportissaan mm. ulkoisen kuormituksen vähentämistä – kosteikkorakenteista voisi olla hyötyä. Tämän vuoksi koettiin tarpeelliseksi teettää asiantuntijalla valuma-alueelle mitoitettu kosteikkosuunnitelma ja arvio sen rakenteiden rakentamis- ja ylläpitokustannuksista. Tähän hyödynnettiin Leader -rahoitusta.
Kuva: Yhdistyksen aktiivi Olli Hämäläinen esittelee hanketta Oma Tuvan infoillassa
Hankkeessa laadittiin kosteikkorakenteista suunnitelmat, jossa on otettu huomioon uoman vedenjohtavuus, virtaamahuippujen tasaaminen sekä ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen liittyvät toimet. Edellä mainittujen lisäksi varmistettiin myös, että suunniteltujen toimenpiteiden avulla ei tulla heikentämään pelto- tai metsäkuivatuksen tilaa tai sen parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. Suunnitelma sisälsi myös kohdekohtaiset toteutuslaskelmat sekä työselityksen, joissa otettiin kantaa työn toteutukseen ja jälkihoitoon. Suunnitelma-aineisto esitettiin työselityksen sekä hankkeen kustannusarvion lisäksi suunnitelmakartoilla, jota tuettiin tarvittavien pituus- ja poikkileikkauksien sekä erityisrakenteissa tarvittavien tyyppikuvien avulla.
Tällä hetkellä yhdistys hyödyntää aineistoa jatkotoimenpiteisiin. Maanomistajien kanssa haetaan kosteikon vesienhallintarakenteiden toteutukseen rahoitus, kilpailutetaan urakointi ja tuetaan hankkeen toteuttamista yhteistyössä maanomistajien kanssa. Jatkossa haettaneen myös kosteikon hoitokorvausta ympäristösopimuksen mukaisesti. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, onko tarpeen ilmastoida syvänteitä ja tehdä mahdollisesti koe- ja hoitokalastusta. Näihin kartoitetaan tarvittaessa jälleen avustuksia.
Työ järven tilan parantamiseksi on jatkuvaa, mutta huolellinen suunnittelu jakaa vapaaehtoisten kuormaa ja helpottaa toimenpiteiden priorisointia. Asiantuntijoiden kanssa tehty työ varmistaa ajantasaisen tutkimuksen hyödyntämisen ja vähentää riskiä tehdä toimenpiteillä vahinkoa hyvän sijaan.
Röyhiön kyläseuran kaislanniittokone
Kyrösjärven rantojen hyvinvoinnin parantamiseksi kyläseura rakensi Leader Pohjois-Satakunnan ”Hyppy” -teemahankkeen osana vesikasvuston niittolaitteen ja suoritti koeniittoa sillä kesällä 2023. Tausta tarve vesikasvustojen poistoon oli estää vesistön rehevöitymistä ja parantaa veden laatua. Niittokone onkin käytössä pitkälle tulevaisuuteen ja lainattavissa myös muille tarvitsijoille. Niitto tehdään uudelleen vuosittain kolmen vuoden ajan tai tarvittaessa pysyvän tuloksen saamiseksi. KVVY toimi asiantuntijana myös hankkeen suunnittelussa.
Kuva: Niittokoneen käyttö lisääntyy kesällä 2024 entisestään kun Ikaalisten kaupunki on myöntänyt 4000 euron avustuksen vesikasvillisuuden niittotyöhön kyläseuralle.
Kovesjoen kosken kalaportaat
Kalaporras on kalojen kulkuväylänä toimiva kalatie padotuissa joissa. Se koostuu peräkkäisistä, pienehköistä vesialtaista ja altaiden välissä olevista pienistä putouksista. Kalaportaassa jatkuvasti virtaavassa vedessä kalat pystyvät uimaan korkeankin padon yläpuoliseen veteen, kun suuri putouskorkeus on jaettu moneen pieneen putoukseen.
Kuva: Kovesjoen kosken padolla. Kalaportaiden portti padon vastarannan puoleisessa päädyssä. Tutkimuksessa taimeniin on laitettu mikrosiru ja porttiin tulee vielä myöhemmin lukulaite seuraamaan kalojen kulkua. Infotilaisuudessa välitettiin myös suullista perinnetietoutta. ”Kun koskesta tulee kuohuessaan runsaasti vaahtoa on rankkasateet tulossa”.
ELY-keskuksen myöntämän Nousu-rahan, Ikaalisten Säästöpankkisäätiön, Ikaalisten kaupungin ja Kyrösjärven kalatalousalueen rahoituksella Kovesjoen koskeen (Tuomisen kosken) rakennettiin kalaportaat syksystä 2022. Paikalla on ollut pato sadan vuoden ajan ja se on eristänyt paikallisen taimenkannan kulun Kovelahden kautta muualle Kyrösjärveen ja nousun takaisin lisääntymisalueilleen Kovesjokeen, Raivaluomaan ja Kuusijokeen.
1.9.2023 oli tarkoitus kalatiellä järjestää sähkökoekalastusta, jossa oltaisiin nähty millaista taimenta yms. kalaa kalaportaista on kulussa. Syksyn sateiden vuoksi vettä oli kuitenkin tarkoitukseen joessa liian paljon eikä kalaportaita ollut edes näkyvissä. Tilaisuudessa kuitenkin KVVY Yhdistyksen virtavesiasiantuntijat kertoivat virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimista sekä esittelivät sähkökoekalastusta tutkimusmenetelmänä.
Kokonaisuudessaan Pirkanmaalla on 25 virtavesikohdetta, joissa uhanalainen järvitaimen menestyy vastaavien hoitotoimien johdosta. Vanhimmissa, yli viisi vuotta hoitotoimien kohteena olleissa virtavesissä taimenet ovat ehtineet jo sukukypsiksi ja lisääntyvät luontaisesti. Kuivat keväät/kesät, sopivien sorapohjaisten kutupaikkojen puute, nousuesteet, petokalat poikasvaiheessa ja kalastus kasvuvaiheessa järvialtaissa ovat taimenkantojen vahvistumisen isoimmat uhkatekijät.
Virtavesiasiantuntija Heikki Holsti totesi esityksessään, että silloin kun virtavedet eivät ole enää merkittäviä esimerkiksi puun uiton tai kuivatuksen vuoksi, tulisi ihmisten aiheuttamat muutoksen korjata takaisin luonnontilaan tai sen kaltaiseksi. aikaisemmat, ihmisten aiheuttamat muutokset joissa tulisi korjata takaisin luonnontilaisiksi tai luonnontilaisen kaltaiseksi. Kunnostukset hyödyttävät virtavesieliöiden lisäksi myös alueen ihmisiä, kun monimuotoisuuden lisääntyessä myös virkistys-, matkailu- ja mahdollisesti kalastusmahdollisuudetkin voivat parantua.
Kuva: Taimenen lisääntymismenestystä seurataan sähkökoekalastusten lisäksi kutupesäinventointien avulla. Heikillä käsissä kudulle suunnitellut laatikot. Mäti maksaa 500 €/litra! Luontaisen kannan vaaliminen olisi istutettavan sijaan paras vaihtoehto. Paikallinen kanta tuntee vesistönsä ja todennäköisesti on vuosien varrella oppinut selviään siellä tapahtuviin muutoksin erinomaisesti.
Taimenkantojen elvyttämisessä tulisi virtavesikunnostusten lisäksi huomioida vaeltavan kalalajin koko elinkierron toteutumismahdollisuus. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa vaellusyhteyksien avaaminen, kalastusrajoitukset sekä joissain kohteissa myös vedenlaadun parantaminen. Näistäkin voisi olla Leader -hankkeeksi.
P.S. Jos saat rasvaevättömän järvitaimenen, se on istutuskala (alamitta 50cm) ja voit sen pitää. Jos taas saat rasvaevällisen, se on virtavesissä syntynyttä ”villiä” kantaa ja vapautettava 2 440 euron korvausvastuun uhalla. Siinä tulee kalalle melkoinen kilohintaa!
Kestävän kehityksen viikko
Jois luit tänne asti blogiamme niin kiitos ja kiva, että luonnonvarojen vaaliminen kiinnostaa alueellamme! Vielä yksi vinkki eli Kestävän kehityksen viikko tulee taas 25.9-1.10.2023! Kestävän kehityksen viikko on siis tapahtumaviikko, joka luodaan yhdessä yhdistysten, yritysten, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Esille nostetaan hyviä esimerkkejä maaseudulla tehtävästä kestävän kehityksen työstä ja toiminnasta.
Minkälaisen tapahtuman sinä tai taustatahosi voisi järjestää Keke-viikolla? Tässä joitain vinkkejä: pihakirppis tai syystori, käsityö- tai valokuvanäyttely, sieni-, marja- tai kalaretki, tuunauspaja, riista- tai kasvisruokapäivä, kävely- tai pyöräretki, talkoot kylätalolla tai yhteisrannassa, kierrätyspisteen esittely yms.
Satakunnassa Keke-viikkoa koordinoi SataKylät ry ja Pirkanmaalla Pirkan Kylät ry. Lue lisää, osallistu järjestettäviin tempauksiin tai ilmoittaudu mukaan 15.9. mennessä:
https://satakunta.kestavankehityksenviikko.fi/
https://pirkanmaa.kestavankehityksenviikko.fi/
Blogiterveisin,
Leena
kehittämisasiantuntija
Alatoimenpide: Yleishyödylliset investoinnit luonnonvarojen kestävään hoitoon (esittelyteksti)
Hankkeessa lisätään asiantuntemusta ja yli sektorirajojen tapahtuvaa yhteistyötä sekä luonnonvarojen että luonnon monimuotoisuuden osalta. Hankkeella lisätään tietoa valuma-alueiden painetekijöistä ja vesiensuojelusta, ravinteiden kierrätyksestä ja käytettävissä olevista uusista menetelmistä sekä luodaan asukkaille, yhdistyksille ja yrittäjille ideoita ja virikkeitä uusista yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksista. Hankkeessa etsitään ratkaisuja hiilen sidonnan tehostamiseen, ravinteiden tehokkaaseen käyttöön ja kierrättämiseen sekä riskienhallintaan sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä. Hankkeessa edistetään luonnon monimuotoisuutta.
