Villiyrtit ovat todellista lähiruokaa – ruoka-asiantuntija neuvoo aloittamaan helposti tunnistettavilla lajeilla

Yhä useampi on kiinnostunut syömänsä ruoan alkuperästä. Myös ruoan kasvattaminen itse ja sen keruu luonnosta ovat nousevia trendejä. Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten vetämä Pihasta parempaan pöytään -hanke innostaa kotitarveviljelyyn ja hyödyntämään pihan luonnonyrttejä. Hanketta rahoittaa Leader Pyhäjärviseutu.

Toukokuun lopulla hankkeella järjestettiin villiyrttikävely Säkylän Vuorenmaissa. Kaikille avoin infoilta täyttyi halukkaista ja parisenkymmentä kiinnostunutta kokoontui Vuorenmaan kyläyhdistyksen ylläpitämälle Järityn laavulle. Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Maija Willman ja ruoka-asiantuntija Anna Kari esittelivät osallistujille kymmenen helposti tunnistettavaa villiä vihannesta sekä pari keväistä sienilajia, joita voi hyödyntää kotikeittiössä.

Villiyrttien paras keräysaika on loppukeväästä ja alkukesästä. Kun versot ovat vielä pieniä ja tuoreita, ne maistuvat parhaimmilta. Joillain kasveilla vanhempien yksilöiden maku saattaa muuttua karvaaksi tai puumaiseksi.

– Villiyrtit ovat alkukesän hyvää satoa. Ennen kun saadaan puutarhasta varsinaista satoa, niin villiyrtit ovat pitkän talven jälkeen sitä ensimmäistä vihreää, mitä voidaan lisätä ruokavalioon, Anna Kari sanoo.

Villiyrttien keräys kannattaa aloittaa omasta pihasta helposti tunnistettavilla lajeilla. Esimerkiksi nokkonen sopii hyvin leipä- tai lettutaikinaan antamaan väriä ja makua. Nokkonen muistuttaa maultaan pinaattia, mutta sisältää moninkertaisen määrän rautaa siihen verrattuna. Nokkonen täytyy muistaa ryöpätä eli keittää nopeasti, jotteivat poltinkarvat pistele syödessä. Nokkosen ryöppäysvettä voi käyttää hiushuuhteeksi.

– Pitää olla varovainen ja tuntea mitä kerää, ettei ihan mitä vaan syö. Helposti tunnistettavia ja turvallisia villiyrttejä ovat esimerkiksi maitohorsma, koivu ja voikukka, Anna Kari muistuttaa.

Makoisilla villivihanneksilla saattaa olla samannäköisiä myrkyllisiä näköislajeja. Tyypillinen esimerkki on monen puutarhasta löytyvä vuohenputki. Sitä muistuttavat myrkkykeiso ja myrkkykatko.

Villiyrttikävelyn päätteeksi osallistujat saivat maistella muun muassa ohjaajien tekemää pihlajansilmuista valmistettua juomaa ja villiyrttipestoa leivän päällä.

villiyrttipestoa ja leipää pöydällä

Villivihannekset ovat todellista lähiruokaa, lisäksi ne ovat ekologinen ja ilmainen vaihtoehto. Luonnonyrtit antavat hienoa makua ruokiin. Ne sisältävät myös runsaasti antioksidantteina toimivia vitamiineja, hivenaineita ja flavonoideja. Villivihannekset voivat olla ravintoarvoltaan jopa parempia kuin vastaavat viljellyt kasvit.

Kasvit sisältävät monia lääkkeissä ja luontaistuotteissa käytettyjä kehoon vaikuttuvia ainesosia. Siksi niiden käyttöä ei suositella pitkäaikaisesti tai suuria määriä kerralla. Villiyrtit saattavat aiheuttaa joillekin myös allergisia reaktioita.

– Moni saattaa innostua valtavasti alkuun, mutta luonnonyrttien käyttö kannattaa aloittaa varovasti, sillä ne voivat vaikuttaa esimerkiksi maksaan ja munuaisiin. Jos on esimerkiksi siitepölylle allerginen, niin todennäköisesti voi saada oireita myös koivunlehdistä tai kuusenkerkistä, Maija Willman sanoo.

Suomessa moni on tottunut jokamiehenoikeuksilla keräämään marjoja ja sieniä vapaasti. Kaikkia kasvinosia nämä oikeudet eivät kuitenkaan koske: ilman maanomistajan lupaa ei saa kerätä juuria, oksia tai niiden osia puista

Ihmisiä metsäpolulla keräämässä kasveja ja sieniä

Korona vei ruokaneuvonnan someen – syntyi palkittu Ruokaneuvolive

Pihasta parempaan pöytään -hankkeella järjestettiin viime syksynä sienikursseja, mutta sisätiloissa pidettäviä kursseja ei voitu pitää. Koronan vuoksi Maa- ja kotitalousnaisten kaikki normaali ruokakurssitoiminta jouduttiin perumaan. Neuvokkaat naiset keksivät kuitenkin keinon opastaa ihmisiä ruoanlaiton ja puutarhan hyödyntämisen saloihin: ruoka-asiantuntijat Anna Kari ja Janita Kylänpää aloittivat livelähetysten teon omista keittiöistään. Syntyi suosittu ja palkittu Ruokaneuvolive.

– Se on ollut tosi suosittu ja se oli silloin koronan alkuun meille sellainen kiva tapa tehdä ruokaneuvontaa. Pystyimme taas tekemään sitä meidän perustyötämme, johon saamme Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tukea, Anna Kari sanoo.

Ruokaneuvojien live-lähetyksiä ja vinkkejä voi seurata Instagramissa tilillä @ruokaneuvolive sekä Länsi-Suomen maa ja kotitalousnaiset Facebook-sivulla. Kaikki livet on taltioitu ja julkaistu myös jälkikäteen katsottaviksi.

– Lähetyksen aikana katsojat kommentoivat yleensä aihetta ahkerasti. Siellä keskustellaan ruuasta ja kysellään vinkkejä. Toinen meistä on yleensä moderaattorin virassa, kun toinen tekee ruokaa, Anna Kari kertoo.

villiyrttejä purkeissa

Someen siirtyminen on muuttanut ruoka-asiantuntijoiden työnkuvaa, sillä liven voi halutessaan ottaa aiheesta kuin aiheesta. Kanavalla on nähty esimerkiksi munkkiliveä, pizzaliveä, voikukkaliveä ja mahlaliveä. Pihasta parempaan pöytään -hankkeen tiimoilta tehtiin Ämpäriperunalive sekä Minttupullolive. Hankkeen vetäjät loivat Facebookiin Pyhäjärviseudun pihan hyödyntäjät -nimisen ryhmän, jonne kaikki kotitarveviljelystä ja luonnonantimista kiinnostuneet voivat liittyä vaihtamaan vinkkejä.

Pelottomasti otettu digiloikka palkittiin, kun Ruokaneuvolivelle myönnettiin Vuoden ruokakasvattaja 2021 -tunnustus.

– Tuntui tosi kivalle, että tällainen työ, jonka kanssa me ensin vähän niin kuin hakattiin päätämme seinään, niin se sai nyt virallisen tunnustuksen. Se oli tosi hienoa, että kiitos siitä Ruokatiedolle. Ja siitä saa työnantajallekin antaa kiitosta, että sai tällaista ihan uutta juttua lähteä kokeilemaan. Se mikä siitä syntyi oli tosi hieno asia.

Villiyrttikurssi Järityn laavulla Köyliössä

 

Vinkkejä villiyrttien hyödyntämiseen

  1. Muista, mitä jokamiehen oikeudet sallivat. Maanomistajalta tarvitaan lupa, jos kerätään juuria, varpuja, puiden lehtiä, kerkkiä tai neulasia.
  2. Kasveja tai sieniä ei kannata kerätä ihan tien vierestä tai alueelta, jossa kulkee paljon vaikkapa koiranulkoiluttajia. Vältä myös lannoitettuja pelto- ja metsäalueita.
  3. Kerää nuoria, terveitä ja hyväkuntoisia kasveja.
  4. Ruoan lisäksi villiyrtit soveltuvat hyvin kosmetiikkaan, esimerkiksi virkistävään jalkakylpyyn.
  5. Nauti luonnonyrttejä kohtuudella.
  6. Kerää syötäväksi vain sellaisia kasveja, sieniä ja marjoja, jotka tunnistat.
  7. Valitse säilöntätapa käyttötarkoituksen mukaan: pakastaminen sopii ruoanvalmistuksessa käytetyille villivihanneksille, kuivaus sopii esimerkiksi maustekäyttöön tai ruokalisäksi tuleville villiyrteille, yrttijuoma-ainekset kannattaa säilöä hiostamalla.
  8. Ohjeita ja reseptejä löytyy runsaasti netistä ja lähikirjastosta. Luotettavia sivustoja ovat esimerkiksi www.arktisetaromit.fi  www.hortoilu.fi www.luontoportti.fi

 

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin