Koordinoimamme ”Smart villages” -hanke toteuttaa keväällä 2023 kolme erilaista kotimaan opintomatkaa hyvien esimerkkien ja käytänteiden pariin. Ensimmäisellä retkellä tutustuimme Merikarvialla järjestettyihin Terve Ruoka -messujen tarjontaan sekä lähiruualla ja kotimaisella ruualla herkutteluun. Toisella retkellämme vierailimme alueellamme kierrätyksen, kiertotalouden ja yhteistyön -teemalla. Tässä blogissa poimintoja tästä retkestä.

Poiste hoitaa Kankaanpään kaupungin poistotekstiilikeräyksen esimerkillisellä tavalla

1.1.2023 poistotekstiilien keräys laajeni koko maahan. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien vastuulla on järjestää asumisesta syntyvien jätteiden vastaanotto eli kuluttajilta syntyvän tekstiilijätteen keräys ja käsittely. 1.2.2023 tähän vastatakseen Kankaanpään kierrätyskeskuksen yhteydessä aloitti toimintansa Kankaanpään Poiste, johon tutustuimme retkemme aluksi.

Heti kärkeen on sanottava, että Poisteessa on koko prosessi mietitty parhaalla mahdollisella tavalla. Työpöydät ja muut työvälineet on pyritty suunnittelemaan niin, että kaikki ylimääräinen nostelu jäisi pois eli työergonomia olisi paras mahdollinen. Ilman kierto on myös avainasemassa, sillä tekstiilit pölyävät paljon. Toiminnan alkaessa tekstiiliä tuotiin Poisteelle noin 100 kiloa viikossa, nyt keväällä määrä on jo tuplaantunut.

Huolellisella lajittelulla ja omilla kokeiluilla mm. Valtin työpajojen ja taidekoulun kanssa mietitään kaikelle pisteelle tuodulle tekstiilille käyttövaihtoehtoja niin, että viimeinen ratkaisu tekstiilille olisi päätyä jätteeksi/polttoon. Poisteeseen voi tuoda myös ehjää ja puhdastakin tekstiiliä, niistä vielä vaatteina hyvinkin palvelevat laitetaan kierrätyskeskuksen kautta kiertoon. Eri materiaalien lajittelulla kerätään mm. tiettyä tekstiiliä taiteilijoiden työhön. Lähiaikoina koko Valtin toiminnassa pyritään luopumaan paperisista kertakäyttöisistä käsipapereista. Tuoduista froteepyyheistä hyödynnetään vielä käyttökelpoinen osa ja niistä ommellaan paperisen käsipyyhkeen kokoisia minipyyheitä, jotka kerätään pestäväksi käytön jälkeen.

Tekstiiliteollisuudelta ylijääneistä käyttämättömistä kangasrullien päistä tehdään Poisteessa askarteluun kudetta, joka laitetaan myynti Valtin myymälän kautta.

Poisteen toimintaa meille erinomaisesti esitellyt Maria Kekki sai myös retkeilijämme esittämään hyvin kysymyksiä. Paljon kiinnosti mm. se mitä kaupassa jo vaatevalintaa tehdessä olisi hyvä muistaa? Onko jotain materiaalia, mitä ei kannattaisi ostaa? Faktahan on se, että sellaiset tekstiilit, jotka ovat 100%:sti jotain materiaalia ovat aina niitä, mitkä on helpointa kierrättää. Sekoitteita ei tämän päivän innovaatioilla vielä pystytä yhtä hyvin hyödyntämään, mutta tutkimus kehittyy sillä saralla kovaa vauhtia. Kuitenkaan asia ei ole näin mustavalkoinen. Valintoja tehdessä pitää asiaa ottaa laajemmin huomioon. Ehkä tärkein puntarin paino on vaatteen käyttö. Jos pidät vaatetta paljon ja pitkäaikaisesti, on se ollut hyödyllinen ostos. Jos sinulla metsätöissä on vaikka 100 %:n pellavahousut, ovat ne aika varmuudella parin päivän jälkeen jo rikki kun taas työvaatteeksi suunniteltu polyesteriä sisältävä materiaali ei ole miksikään mennyt. ”Me yleensä käytämme kropalle hyvin istuvat arkivaatteemme loppuun, mutta harmittavan usein kiertoon tuodaan ”sitä parempaa arkivaatetta” tai juhla-asuja, joissa on vielä laputkin tallella. No saammehan me tuotteen tällä kierrätyskeskuksen kautta etsimään uutta käyttäjää, mutta tällaiset ostokset ovat niitä luontoa ja ympäristöä kuormittavia.”, Maria toteaa kysyjille.

Viethän kierrätykseen tulevat materiaalit aina vaikka kestokasseissa. Muovia, paperia tms. ei vastaanoteta vaan tekstiilit tuodaan aina vastaanottopöydän kippauksen kautta käsittelyyn.  Ohjeet tekstiilien kierrättämiseen Kankaanpään kaupungin sivuilta.

Kirkkokallio Kankaanpään Honkajoella on erinomainen esimerkki yritysten yhteistyöstä

Kirkkokallion yritysalueella tai toiselta nimeltään agro-ekologisessa puistossa pyritään välttämään jätteen muodostumista. Kaikki hyödynnettävissä oleva käytetään tavalla tai toisella. Jäte ei ole jätettä, vaan naapuriyrityksen resurssia. Ilmasto kiittää ja yhteistyö tuo yrityksille säästöjä. Kun yritykset ovat lähellä toisiaan ei synny myöskään turhia kuljetusmatkoja.

Kirkkokallion aluetta meille bussista käsin esitteli Geopark -rangeriksikin kouluttautunut Hannu Uusihonko, joka ollut mukana alueen kehittymisessä sen alkuvaiheista lähtien ja on siksi erinomainen kertoja alueen vaiheista sekä uusista suunnitelmista.

Ensimmäisenä alueelle valmistui Honkajoki Oy:n  tehtaat, joissa lihateollisuuden sivutuotteet eli teurasjätteet muuttuvat steriiliksi lihaluujauhoksi, luomulannoitteiksi, rehuiksi sekä rasvaksi, josta valmistetaan biodieseliä. Tehtaiden ympärille on vuosiensaatossa rakentunut monenlaista yritystoimintaa. On energialaitoksia, kasvihuoneita, valmisruokatehdasta sekä mm. Suomen ensimmäiset sisämaahan rakennettu tuulivoimapuisto. Vaikka me Leaderistä vierailemme mielestämme Kirkkokalliolla eri ryhmien kanssa useastikin, on aina huimaa huomata, miten siellä joka kerta on taas tullut jotain uutta. Nytkin uutena oli noussut laitos, joka valmistaa kotimaisista kanan höyhenistä proteiinijauhetta rehukäyttöön. (Kuva alla)

Kirkkokallio on pinta-alaltaan noin 150 hehtaaria, sisältäen tuulipuiston. Alue työllistää suoraan tai välillisesti yli 200 henkilöä. Yritysten liikevaihto yhteensä arviolta noin 150 miljoonaa euroa. Yli puolet retkellä olleista ei ollut koskaan käynyt Kirkkokalliolla ja ne, jotka olivat paikasta kuullet, eivät olleet ymmärtäneet kuinka vaikuttavaa työtä alueella tehdään niin taloudellisesta kuin ympäristön näkökulmasta tarkasteltuna. Vaikutuimme siis ja nyt osaamme jälleen alueemme erinomaisesta esimerkistä muille kertoa!  Alla muutama linkki netin artikkeleihin alueesta:
Energia kiertää kuin ikiliikkuja
Kirkkokallion energiapuisto on kiertotalouden edelläkävijä
Tältä näyttää tulevaisuus

Viikilän Hevostilalla hevostenlanta hyödynnetään tilan pelloilla lannoitteena

Merikarvian Peipussa sijaitseva Viikilän Hevostila toivotti aasin kiljunnalla ja hevosten hirnunnalla retkeläisemme tervetulleiksi. Hevostilalla kasvatetaan hevosia sekä viljellään heinää. Tilan palveluja ovat hevosten täysylläpitopaikat, ratsastustunnit ja leiritoiminta, sosiaalipedagoginen hevostoiminta sekä erityisryhmäkerhot. Tämän artikkelin sisäänheittokuvana toimikin tilan Olivia-aasi, joka ei kuulemma ole yhtään tyypillinen aasi vaan erityisen herttainen ja ystävällinen otus. Ihana tilan maskotti ja sosiaalipedagoginen työkaveri.

Tilan hevosiin ja toiminnan ratkaisuihin tutustumisen ohella vierailimme Leader -tuella tilalle vuonna 2019 rakennetussa maneesissa. Iso investointi on osoittautunut onnistuneeksi ja tuonut mm. uusia aikuisratsastajia asiakkaiksi sekä muita yhdistyksiä ja yrityksiä vuokraamaan tilaa toimintaansa. Muun muassa 4H -yhdistyksen kepparikerho sekä alueen koiraharrastajat ovat olleet aktiivisina yhteistyökumppaneina.

Yrittäjä Henna Viikilällä on yli 30 vuoden kokemus hevosten parissa ja hänet valittiin Satakunnan vuoden yksinyrittäjäksi 2021 sekä Suomen vuoden yksinyrittäjäksi 2022. Oma hevostila hänelle on ollut 1.5.2008 lähtien eli kohta tilalla vietetään 15 v. syntymäpäiviä. Tilalla vierailun jälkeen voimme lämpimästi todeta, että valinta on ollut oikea. Miljöö ja tilan toteuttama yhteistyö sekä esimerkillisesti organisoitu toiminta hurmasi meidät tässäkin vierailukohteessa! Tästäkin kerromme nyt lisää alueemme helmiä muille esitellessä!

Viikilän Hevostilan video Youtubessa
Satakunnan Kansan artikkeli

Normaaleissa Leader -yritystuissa eläinten hankinta ei ole hyväksyttävä investointi, mutta kauttamme myönnettävässä omassa työkalussamme Startti-Leaderissä olemme terapiahevosen hankintaan voineet hieman tukea. Tuen avulla hankittu suomenhevostamma Martta on tässä työssä osoittautunut erinomaiseksi työkaveriksi. Martta myös varsoo tässä kesän korvilla. Ehdotimme varsan nimeksi Starttia tai Leaderiä!

Sammin kylässä ollaan yhteisöllisiä

Sammin kylätalolla saimme nauttia iltapäivän pullakahvit ja tavata kylän aktiiveja. Kuulimme talon ja yhdistyksen toiminnasta, haasteista ja toiveista tulevaisuudelle. On aina hienoa kun kylällä on yhteinen kokoontumispaikka, mutta se tuo sitten tullessaan vaatimuksia talkootyön määrälle. Korona aikana tämän konkretisoitui monessa alueemme paikassa. Kulut juoksivat, mutta tuotot jäivät kun kansalaisopistojen kurssit jäivät tauolle eikä juhlia ja muita kokoontumisia pidetty. Toimintaan on saatu mukavasti ”nuoriakin” mukaan, mutta enemmänkin saisi tulla. Sama toive kaikuu kyllä kaikkialla alueellamme.

Sammilaisten joka kesäinen suuri ponnistus ”Traktorien mäkivetokisat” on oiva esimerkki älykkäästä ratkaisusta toiminnan rahoittamiseksi. Tapahtuma vaatii jokaisen kynnelle kykenevät panostusta kun työtä on pääosin viikko ennen ja viikko tapahtuman jälkeen. Tapahtuman tuotto on kuitenkin työn arvoista, sillä sillä voidaan rahoittaa pääosa kylätalon kustannuksista sekä tuottaa muuta toimintaa. Monia pieniä kehittämishankkeita kyläläisten toiveita kuunnellen (kuten grillipaikka, pihakeinu, pelikenttä) on voitu myös kisojen jälkeen aina toteuttaa. Tutustu lisää kylään kotisivujen kautta!

Seuraavaksi suuntaamme Eurooppa -viikolla retkelle Eteläiselle Pirkanmaalle Leader Pirkan Helmen vieraaksi. Ehkä siitä sitten myöhemmin blogissamme taas lisää!

Leena