Leader hankkeista päättää paikallisista koostuva hallitus
Leader Pohjois-Satakunnan paikallisista ihmisistä koostuva hallitus käsittelee ja päättää rahoitettavat hankkeet. Leader-ryhmien hallitus on kolmikantainen: edustettuina ovat julkinen taho, alueemme yhteisöt sekä maaseudun yksittäiset asukkaat.
Hallitukseen kuuluu 10 varsinaista jäsentä, yksi jokaisesta alueemme kunnasta sekä Honkajoelta. Lisäksi hallituksessa on kolme varajäsentä alueemme kaupungeista. Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain joulukuulla pidettävässä syyskokouksessa. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta ja puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan yksi vuosi. Sama henkilö voi toimia hallituksen varsinaisena tai varajäsenenä yhtäjaksoisesti korkeintaan kuusi vuotta.
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n hallitus vuonna 2024
Varsinaiset jäsenet:
puheenjohtaja
Anne Heikintalo (Merikarvia)
050 5277 145
anne.heikintalo(at)yrittajat.fi
varapuheenjohtaja
Aki Haapaniemi (Parkano)
044 739 3100
aki.haapaniemi(at)mhy.fi
Marjo Heikkilä (Ikaalinen)
044 730 1288
marjo.heikkila(at)ikaalinen.fi
Margit Hellgren (Kihniö)
040 561 9751
margit72(at)icloud.fi
Jukka Hietamäki (Pomarkku)
0500 688 196
jukka.hietamaki(at)a-ahlstrom.fi
Marjo Mäki-Kantti (Karvia)
040 743 4854
marjo.maki-kantti(at)karvia.fi
Seija Myllymäki (Siikainen)
044 054 6989
seija.a.myllymaki(at)gmail.com
Matti Peurala (Jämijärvi)
0400 260 281
matti.peurala(at)keskusveljet.inet.fi
Pauli Pukaralammi (Kankaanpää)
040 741 3167
pauli.pukaralammi(at)dnainternet.fi
Aili Raudla-Majakangas (Honkajoki)
040 509 0809
maili(at)mediapalvelumaili.fi
Varajäsenet:
Tomi Kuusimäki (Kankaanpää)
044 7106 113
tomi.kuusimaki(at)samk.fi
Antti Sorri (Ikaalinen)
050 5949 476
anttisorri(at)hotmail.com
Saila Pajuniemi (Parkano)
044 34 5785
saila.pajuniemi(at)gmail.com
Paikalliset asukkaat päätösten takana
Anne Heikintalo
Leader Pohjois-Satakunnan hallituksen
puheenjohtaja Merikarvian Riispyystä
Olen jo toista kertaa Leader Pohjois-Satakunnan puheenjohtajan roolissa. Leaderiin olen tutustunut jo vuosituhannen alussa. Meillä oli kotikylällä hanke asukashankinnan tiimoilta vuonna 1998, ja siitä se kipinä hanketoimintaan lähti. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry on ollut aiemmin myös työnantajani. Olen ollut Leader Pohjois-Satakunnan hankeneuvojana ja projektipäällikkönä vuodet 2001-2008. ProAgria Länsi-Suomeen siirryin huhtikuussa 2008 yritysasiantuntijaksi. Työ yrityshankkeiden ja investointien suunnittelun myötä pysyi lähellä satakuntalaisia maaseutuyrityksiä. Alkuvuodesta 2021 aloitin aloittavien yrittäjien yritysneuvojana Satakunnan Yrittäjissä.
Osallistun hyvin aktiivisesti yhdistystoimintaan muun muassa kylätoimikunnassa ja maamiesseurassa. Olin pitkään mukana myös Merikarvian kunnanvaltuustossa, mutta nyt päätin olla asettumatta ehdolle.
Olen syntynyt Porin Ahlaisissa, mutta juurtunut Merikarvialle. Perheeseeni kuuluu isäntä ja minä, kolme aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. Vapaa-ajallani, jos sitä maatilalla on, suuntaamme isännän kanssa merelle. Kalastus on sellainen henkireikä. Suomen kansallispuistot ovat myös käyntilistalla ja vähintään yhden geokätkön hakeminen kaikista Suomen kunnista.
Matkan varrella on oppinut, että hyviä, vaikuttavia hankkeita ovat aidosta tarpeesta lähteneet ja hyvin suunnitellut hankkeet, joiden takana ovat innostuneet ja idearikkaat maaseutualueemme asukkaat. Leader on sloganinsa mukaisesti ihmisten kokoisille ideoille. Ideoille, joissa sydän sykkii yhteisen hyvinvoinnin eteen!
Olen koulutukseltani metsätalousinsinööri (AMK) ja kiinteistönvälittäjä. Olen työskennellyt Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkanon toiminnanjohtajana vuodesta 1989 lähtien. Olen aktiivinen osallistuja ja toimin muutaman yhdistyksen ja yrityksen hallinnossa sekä Parkanon kaupunginvaltuustossa. Harrastuksiini kuuluvat aktiivilomat Italiassa, vapaa-ajan liikunta sekä pienen maatilan harrastusluonteinen viljely ja metsänomistus. Perheeseeni kuuluu lastenhoitaja vaimo ja kaksi aikuista, muualla asuvaa tytärtä. Olen asunut koko ikäni Parkano-Kihniön alueella.
Tulin uudelleen Leader-hallitukseen vuoden 2021 alusta ollen poissa hallitustyöskentelystä kuusi vuotta. Sitä ennen olin Leader-hallituksen jäsen täydet kuusi vuotta. Osallistuin jo 90-luvulla tähän toimintaan.
Leader-toiminnan suurin hyöty syntyy mielestäni matalan kynnyksen rahoituksesta ja paikallisoloja hyvin tuntevasta päätöksenteosta. Mutkaton ja välitön yhteydenpito rahoituksen hakijoiden ja toimintaryhmän välillä motivoi hankkeen suunnittelijoita hakemaan rahoitusta vaikka pienemmillekin hankkeille.
Metsien hyödyntämisen mahdollisuudet, luonto ja ympäristö sekä hyvät kulkuyhteydet antavat mahdollisuuksia Pohjois-Satakunnan kehittämiseen huolimatta alenevasta väestön määrästä. Alueen voimavarana pidän hyviä liikenneyhteyksiä ja kohtuullista etäisyyttä Etelä-Suomen kasvukeskuksiin. Uhkana on nuoren ja osaavan työvoiman poismuutto isompiin keskuksiin tai heidän saamisen takaisin kehittämään aluetta opintojensa jälkeen.
Aki Haapaniemi
Hallituksen varapuheenjohtaja ja
Julkisen tahon edustaja Parkasto
Marjo Heikkilä
Julkisen tahon edustaja Ikaalisista
Olen koulutukseltani filosofian maisteri ja työskentelen Ikaalisissa Kilvakkalan koulussa koulunjohtajana ja luokanopettajana. Perheeseeni kuuluvat aviomies sekä 17- ja 18-vuotiaat tyttäret. Olen kotoisin Kurusta ja opiskelin Tampereella. Muutimme mieheni kanssa vuonna 2000 hänen lapsuutensa kotimaisemiin Ikaalisten Kilvakkalaan.
Vapaa-aikanani luen paljon. Erityisesti sotahistoria kiehtoo. Pidän monenlaisesta liikunnasta. Suosikkilajejani ovat hiihto, pyöräily ja hölkkä. Intohimoni on paikallishistorian tutkiminen. Olen tutkinut Ikaalisten, Kurun, Parkanon ja Kihniön alueiden historiaa ja sukujen vaiheita. Olen myös tietokirjailija, sillä paikallishistoriallisia tutkimuksiani on julkaistu sekä kirjoina että artikkeleina.
Toimin aktiivisesti Ikaalinen-Seurassa, Suur-Ikaalisten sukututkijoissa ja Kilvakkalan seudun perinneyhdistyksessä. Olen myös OAY:n paikallisyhdistyksen hallituksessa.
Olin Leaderin hallituksessa varajäsenenä vuodet 2019-2020. Varsinainen jäsen olen ollut vuodesta 2021 lähtien. Leaderin hallituksessa saa varsin monipuolisen kuvan Pohjois-Satakunnan yritys- ja yhdistystoiminnasta. Tässä hommassa oppii koko ajan uutta!
Olen syntynyt ja kasvanut Virossa. Muutin 19- vuotiaana Suomeen Honkajoelle työn perässä ja täältä löytyi sitten elämäni rakkaus. Vaikka minulla on edelleen Viron kansalaisuus, niin sydämeltäni taidan olla suomalainen. Kenties äidinäitini inkeriläisyys on vahvistunut minussa täällä ollessani. Työkseni olen tehnyt monenlaista etsien sitä mitä haluan tehdä isona. Olen kuorinut porkkanoita, kasvattanut kurkkuja, siivonnut terveyskeskuksen tiloja ja hoitanut välinehuoltotehtäviä, seitsemän vuoden verran yrittänyt media-alalla ja valokuvauksessa sekä viimeisen parin vuoden ajan ollut projektihommissa Leader Suupohjan hanketyöntekijänä.
Perheeseeni kuuluu mies ja kaksi lasta, jotka ovat tosin jo molemmat muuttaneet koulutuksen perässä pois kotoa. Kotona ”pölyä lennättämässä” minun ja miehen lisäksi on kaksi maatiaiskissaa. Ulkorakennuksessa kotkottaa kanoja ja kukkoja, nekin ovat maatiaisia Kiuruveden kantaa.
Vapaalla voit usein nähdä minua lenkkeilemässä, kuntosalilla tai pyöräilemässä. Näistä viimeinen on erittäin lähellä sydäntäni. Olen aktiivisesti mukana Honkajoen yrittäjät ry:n hallituksessa sekä Satakunnan yrittäjät ry:n tapahtumajärjestäjät projektiryhmässä. Puutarhassa on ihan kiva touhuta, ja Netflixistä on kiva katsella sarjoja. Tykkään viettää aikaa ystävien seurassa.
Tulin mukaan Leader Pohjois-Satakunnan toimintaan vuonna 2020. Kokemus on ollut hyvin positiivinen ja opettavainen. Leader-toiminnalla tuetaan kylien, yrityksien ja yhdistyksien toimintaa, luodaan maaseudulle elinvoimaa ja mahdollisuuksia. Alueemme voimavarat ovat aktiiviset ihmiset, jotka suurella sydämellä kehittävät alueestamme vetovoimaisempaa. Geopark tuo tunnettuutta ja lisää mielenkiintoa aluettamme kohtaan. Henkilökohtaisesti näen että yhden suurimman haasteen maaseudun kehittämiselle luo ihmisten tämän hetkinen sisäänpäin suuntautunut maailma. Pitemmän päälle se aiheuttaa yhteisöllisyyden ja yhteisen hyvän vähenemisen.
Aili Raudla-Majakangas
Yhdistysten edustaja Kankaanpään Honkajoelta
Seija Vuorela
Yksittäisten asukkaiden edustaja
Siikaisten Leväsjoelta 2021 asti
Koulutukseltani olen metsätalousinsinööri. Olen ollut 4H-neuvojana, juustola- ja maatalousyrittäjänä ja nykyisin toimin metsäpalveluyrittäjänä. Perheeseeni kuuluvat mies ja kolme jo aikuista lasta. Olen syntynyt Kalajoella. Siikaisten lisäksi olen opiskeluaikana olen asunut Limingassa, Oulussa, Saarijärvellä ja Kotkassa. Vapaa-ajallani luen ja joogaan. Leader-hallituksen lisäksi olen Siikaisten 4H-yhdistyksen johtokunnassa.
Tämä on kuudes ja viimeinen vuoteni Leader-hallituksessa. Hallituksessa olen tutustunut alueen yrittäjiin ja saanut seurata ja olla tukemassa aktiivista yhdistystoimintaa. Nuoriso-Leader ja muukin nuorisotyö on edelleen sydäntä lähellä.
Leader-toiminnalla pidetään kotiseutua elinvoimaisena tukemalla pieniä yrityksiä ja yhdistystoimintaa. Leaderin tuen avulla toteutuu moni hanke, joka muuten jäisi haaveiluasteelle. Kansainvälinen toiminta tutustuttaa toimijoita eri maiden hankkeisiin ja kulttuuriin.
Pohjois-Satakunnassa on tilaa eri kokoisille yrityksille ja ideoille. Alueen voimavarana näen myöskin paikallisen Leader-toiminnan, jonka kautta tukea kanavoituu laajalle toimijajoukolle. Tulevaisuuden mahdollisuutena näen tyhjien kiinteistöjen markkinoinnin ja etätyön lisääntymisen. Uhkakuvana näen väestön vanhenemisen. Haasteena on saada koulutettuja nuoria muuttamaan takaisin seutukunnalle. Paikallisten asukkaiden tahtotilan selvittäminen on entistä hankalampaa, koska ihmiset toimivat omissa yksiköissään eivätkä niinkään yhteisön jäseninä.
Olen sähköalan yrittäjä. Yrittäjänä olen toiminut jo 40 vuotta. Koulutukseltani olen sähköteknikko. Yrittäjäuran ensimmäiset 20 vuotta minulla oli myös toinen yritys, joka teki turpeen nostoa ja haketusta. Kotona on nykyisin vaimon lisäksi nuorin lapsi, 18-vuotias poika. Kolme tytärtä lähtenyt jo maailmalle, ja vanhimmalla on kolme lasta. Vapaa-ajallani teen metsätöitä. Harrastan myös ilmailua ja suomenhevosperinteen vaalimista.
Olen asunut virallisesti koko ikäni Jämijärvellä, mutta kolme vuotta vietin opiskeluaikana Porissa. Työn johdosta koko Suomi tullut tutuksi viime aikoina. Olen Inarin työmaalla lähes yhtä paljon kuin kotona.
Olen mukana Jämin kehittämisessä RC-matkailuyhdistyksessä. Kunnanvaltuustossa olen ollut mukana aikoinaan 28 vuotta, josta 20 vuotta puheenjohtajana. Nyt 13 vuoden poissaolon jälkeen minut valittiin taas valtuustoon. Metsähoitoyhdistyksen hallinnossa on 17 vuosi menossa ja 13 vuosi Mhy Karhun hallituksen puheenjohtajana.
Leader-hallitukseen tulin vuonna 2020. Leaderin hyötynä näen, että rahoitus kohdistuu sektoreille, johon ei oikein muutoin saada apuja. Leader aktivoi myös alueen ihmisiä.
Alueemme voimavarana näen etenkin luonnon. Haasteena taas väestön ikääntymisen.
Matti Peurala
Julkisen tahon edustaja Jämijärveltä
Kaija Kangas
Julkisen tahon edustaja Karviasta
Työurani olen tehnyt kunnallishallinnossa eri tehtävissä, yhteensä noin 40 vuotta. Minulla on opistotason koulutus sekä Satakuntaliiton ja Turun yliopiston järjestämä paikalliskehittäjän koulutus. Lyhyttä Kehä III:n alueella asumista lukuunottamatta olen asunut aina Karviassa. Luonnossa liikkuminen ja kulttuuritoiminta ovat minulle mieluisaa ajanvietettä.
Olen nyt neljättä kautta Karvian kunnanvaltuustossa. Kylätoiminnassa olen ollut aktiivisesti mukana noin 20 vuotta ja nyt liki saman verran matkailuyhdistyksessä. Nuorisoseuran harrastajanäyttelijöissä vaikutin noin 15 vuoden ajan.
Leaderilla rahoitetaan paljolti sellaisia hankkeita, jotka muutoin todennäköisesti jäisi rahan puuttumisen vuoksi toteutumatta. Rahoitus kohdentuu myös ruohonjuuritasolle, johon ei ole oikein muuta mahdollisuutta saada ulkopuolista tukea. Näen Leaderin mahdollistajana ja myös alueen elinvoimaisuuden nyt jo tiedostettuna kehittäjänä.
Leaderin näkökulmasta ajatellen alueellamme on melko paljon aktiivisesti toimivia yhdistyksiä, jotka luovat varsinkin sivukylillä toimintamahdollisuuksia. Alueemme on hyvin tavoitettavissa. Vähäisestä väkimäärästä riippumatta Pohjois-Satakunnassa on paljon pk-yrityksiä ja innovatiivisuutta. Matkailua ajatellen olemme saavuttaneet Geopark-statuksen ja meitä ympäröi useita kansallispuistoa, joiden pohjalta on hyvä kehittää luontomatkailua. Suurin kehityseste on rahan puute ja tietenkin koko maapalloa ajatellen ilmastonmuutoksen aiheutttamat ongelmat. Väestön vähyys on jonkin asteinen ongelma.
Ohjelman budjetti 2014-2020
Julkinen rahoitus painopisteittäin:
Elinkeinot 2 100 000 €
Palvelut 1 700 000 €
Yhteisöllisyys 862 000 €
Kansainvälisyys 860 000 €
Aktivointi, neuvonta,
koulutus, hallinto 1 558 000 €
Yhteensä 7 080 000 €
Yksityinen rahoitus 3 000 000 €
Kaikki yhteensä 10 080 000 €